Näin ekonomistit arvioivat koronlaskun vaikutuksia

Yhdysvaltain keskuspankki laski ohjauskorkoa peräti 0,50 prosenttiyksiköllä.
New Yorkin pörssirakennus. AFP / LEHTIKUVA / STEPHANIE KEITH
New Yorkin pörssirakennus. AFP / LEHTIKUVA / STEPHANIE KEITH

Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) päätti keskiviikkoiltana Suomen aikaa pitämässään kokouksessa laskea ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksiköllä. Maailman pörssit ovat olleet reippaan koronlaskun seurauksena laajalti nousussa torstaina. Esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi oli iltapäivällä reilun prosentin nousussa.

– Lähtökohtaisesti Fed:n eilinen koronlasku on hyvä uutinen sijoittajille. Fed on valmis tekemään kaikkensa talouden ja markkinoiden tukemiseksi, OP Ryhmän päästrategi Lippo Suominen arvioi päätöstä viestipalvelu X:ssä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomisen mukaan kysymysmerkkejä on edelleen kaksi.

– Onko talous heikompi kuin luullaan, koska tehtiin iso lasku? Voiko elvytys johtaa pitkittyvään inflaatioon?

Ennen koronlaskua Yhdysvaltain korot olivat Financial Timesin mukaan korkeimmillaan sitten vuoden 2001.

– Fed ei edelleenkään halua tuottaa pettymystä markkinoille, ja kun suuremman koronlaskun hinnoittelu alkoi kiihtyä viime viikon lopulla, myös paine toimittaa suurempi lasku kasvoi, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi viestipalvelu X:ssä.

Von Gerichin mukaan Fedin korkopolku signaloi lisää laskuja, mutta näkemykset ovat hajallaan pidemmälle katsottuna.

Poimintoja videosisällöistämme

Osakeyhtiö Inderesin ekonomistin Marianne Palmun mukaan syy päätökseen löytyy keskuspankin päivitetyistä ennusteista, jonka perusteella keskuspankki haluaa ottaa selvästi enemmän etukenoa korkopolitiikassaan.

– Näyttää siltä, että inflaatio-ongelman sijaan työllisyyskehitys on nyt keskuspankin polttopisteessä. Yhtä suuria koronlaskuja on tehty edellisen kerran kriisiaikoina: koronapandemiassa ja finanssikriisissä, Palmu kirjoittaa Inderesin aamukatsauksessa.

– Sokka irti! Retoriikka viitoittaa etupainotteiseen koronlaskusykliin, tiivistää OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen viestipalvelu X:ssä.

– Herää kysymys, että oliko lasku i) ns. ennaltaehkäisevä työmarkkinoiden lisäpehmenemisen estämiseksi (”varotoimi”) vai ii) paniikki talouskuvan heikkenemisestä vai iii) seurausta siitä, että linja todella kiristävä ja koroissa paljon laskuvaraa, Hännikäinen pohtii.

Keskuspankin odotetaan jatkavan koronlaskuja vuoden kahdessa viimeisessä kokouksessa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos