Lähtökohtaisesti ajatus on erinomainen ja tarpeellinen. Ongelma on kuitenkin se, ettei ajankohta tässä ja nyt ole otollinen. Tai realistinen. Näin ex-kansliapäällikkö Raimo Luoma pohtii presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheessaan väläyttämää ajatusta parlamentaarisesta yhteistyöstä yli vaalikausien koskien talouspolitiikkaa.
Luoma nostaa esimerkkinä parlamentaarisesta yhteistyöstä viime vaalikaudella T&K-rahoista sopuun päässeen työryhmän. Nyt vaikeuskerroin on kuitenkin toinen:
– Voi olla haasteellista, kun uusi hallitus on vasta aloittanut ohjelmansa täytäntöönpanon, laittaa pystyyn tällainen parlamentaarinen työryhmä. Olettaa, että hallitus irrottautuisi omasta ohjelmastaan.
– Oppositiostahan tietysti sanotaan, etteivät he lähde rakentamaan hallituksen ohjelman pohjalta mitään. Eli siinä mielessä tämä ajankohta voi olla vaikea, summaa Luoma.
Raimo Luoma työskenteli viime vaalikaudella työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkönä. Eläkkeelle hän jäi heinäkuussa 2023. Ennen kansliapäällikköuraansa SDP-taustainen Luoma työskenteli silloisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) valtiosihteerinä. Luoma oli myös mukana neuvottelemassa 2019 syntyneen hallituksen ohjelmasta, joten hänellä on tarttumapintaa SDP:n talousajatteluun.
Jos katsotaan edellistä vaalikautta, SDP:n ja kokoomuksen näkemykset talouspolitiikasta olivat hyvin kaukana toisistaan. Näetkö nyt minkäänlaista realismia siinä, että puolueet löytäisivät toisensa?
– No, ovathan ne aiemminkin löytäneet. On kuitenkin vaikea ajatella, että juuri nyt syntyisi aito parlamentaarinen työ, jossa pystyttäisiin irrottautumaan päivänpolitiikasta niin, että eduskuntaryhmien edustajat istuisivat yhdessä alas ja tekisivät pitkäjänteistä työtä.
Olisiko ajankohta loppuvaalikaudesta sitten otollisempi?
– No sitähän ei voi tietää, mutta presidentin ajatus on erittäin hyvä ja tämä keskustelu pitäisi saada nyt järjestäytyneellä tavalla liikkeelle.
Entinen kansliapäällikkö väläyttää tähän liittyen myös ratkaisua. Presidentin ajatuksesta voisi ensin ottaa koppia ei-parlamentaarinen työryhmä, jossa olisi mukana talouspolitiikan asiantuntijoita.
– Jos eduskuntapuolueet pääsisivät edes sopuun tällaisen työryhmän kokoonpanosta ja sille annettaisiin kohtuullisen vapaat kädet pohtia pidemmän aikavälin talouspolitiikkaa, näin tätä saataisiin liikkeelle. Kun ryhmä olisi saanut työnsä päätökseen, vaalikautta olisi jo kulunut enemmän ja sen pohjalta voisi olla sitten paremmat edellytykset aidolle parlamentaariselle työlle.
Kansliapäällikkönä Raimo Luoma on ollut itsekin pohtimassa vaalikausien ylittäviä haasteita. Hän oli mukana laatimassa Mahdollisuudet Suomelle -julkaisua, jossa ministeriöiden kansliapäälliköt esittivät helmikuussa 2023 virkamiesnäkemyksensä Suomen kahden seuraavan vaalikauden avainkysymyksistä.
Miten vakavana itse pidät valtion velkaantumista tai talouden tämänhetkistä tilaa?
– En pidä velkaantumista kovin vakavana vielä, mutta toki vauhti on tässä se, mikä hirvittää. Velkaantumista ei käännetä kuitenkaan nopeasti ja en ole ihan varma, onko suhdanne nyt sellainen, että tämä lisäkiristyksillä juuri nyt oikenee.
Raimo Luoma palaa tässä haastattelussa monesti korostamaan sitä, miten talouspolitiikan tekoon pitäisi saada pitkäjänteisyyttä. Ja siksi presidentin esittämä ajatus parlamentaarisesta yhteistyöstä on niin tärkeä.
– Kova tempoilu vaalikaudesta toiseen talouspolitiikassa, se ei ole mikään hopealuoti.
Viittasit tuohon tempoiluun, ja tämä hallitus pyrkii ajamaan tiukempaa talouspolitiikkaa. Toteutettiinko viime kaudella liian löysää talouspolitiikkaa?
– No olisihan sitä voinut hiukan kiristää siinä vaiheessa, kun korona alkoi helpottaa. Sanotaan nyt näin.
Luoma korostaa, että talouspolitiikan suunnasta pidemmällä aikavälillä olisi hyvä pyrkiä ainakin etsimään yhteisiä näkemyksiä. Jo tällä vaalikaudella.
– Jos heiluri menee taas 2027 sitten aivan toiseen asentoon, ei se ole hyvä.