Miten käy epidemioille kesän lähestyessä?

Koronaviruksen reaktiota lämpenevään säähän ei tiedetä.

Sääolosuhteilla ei ole todistettu olevan yhteyttä koronaviruksen leviämiseen. Tutkimuksissa on todettu tiettyjen ylätiehengitysvirusten leviävän parhaiten kylmässä ja kuivassa säässä.

Meteorologi Markus Mäntykannas kertoo Forecan Sään takaa -blogissa sääolosuhteista edellisten epidemia-kausien aikana.

Mainos - sisältö jatkuu alla

* Edellinen pandemia 2009-2010 oli sikainfluenssa. Se eteni nopeasti eri puolille maapalloa ja saavutti ensimmäisen huippunsa kesällä 2009. Syksyä kohden tartuntojen määrä väheni, mutta uusi piikki saavutettiin loppuvuodesta.

Sikainfluenssavirus ei piitannut sään lämpenemisestä eikä ultraviolettisäteilystä, jotka yleensä rajoittavat ainakin perinteisen kausiflunssan ja -influenssan tarttuvuutta. Pandemia saavutti Euroopassa huippunsa kesän kuumimpana aikana heinäkuussa. Tämän jälkeen tartuntatapaukset laskivat, mutta nousivat uuteen huippuunsa loka-marraskuun aikana.

* SARS-koronaviruksen epidemia lähti Kiinasta marraskuussa 2002. Virus levisi kevään 2003 aikana 17 maahan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tartunnan saaneita oli huomattavasti vähemmän (noin 8500 henkilöä) kuin korona- ja influenssapandemioissa, mutta taudin kuolleisuus oli kymmenen prosentin luokkaa. Epidemia hiipui pohjoisen pallonpuoliskon kesäkuukausina.

* Lämpö ja auringonsäteily lisääntyvät pohjoisella pallonpuoliskolla tulevina viikkoina huimaa vauhtia. Säästä myös odotetaan tavallista lämpimämpää.

Pohjolassa ja Irlannissa todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään säähän on 40-60 prosenttia, muualla Euroopassa yli 60 prosenttia, itäisellä Välimerellä ja Itämeren ympäristössä jopa yli 90 prosenttia.

Mainos