Koronaviruksen omikronmuunnoksen aiheuttama kova epidemia-aalto vaikeuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Holmbergin mukaan tilastojen ja mittarien käyttöä epidemian seurannassa.
– Miten tässä uudessa tilanteessa voidaan arvioida mikä on tautitaakka, sairaalakuormitus ja milloin epidemian huippu on saavutettu?, Holmberg pohtii Twitterissä julkaisemassaan arviossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL korjasi tänään joulun ajan tilastoissa olleita viiveitä. Tuloksena Suomessa kirjattiin yhteensä 9[nbsp]619 uutta tartuntaa. Niistä noin 6[nbsp]000 todettiin välillä 23.-27.12.2021.
Näiden lukujen myötä 14 vuorokauden ajalta on tullut 37[nbsp]719 tartuntaa. Kaksi viikkoa sitten luku oli 21[nbsp]509.
Ville Holmbergin mukaan päivittäiset tapausmäärät ja ilmaantuvuusluvut jäävät epäluotettaviksi, kun kaikkia oireisia ei enää testata. Tämän vuoksi päivittäisten tapausmäärien kääntyminen laskuun lähiaikoina ei hänen mukaansa tarkoita, että aallon huippu olisi saavutettu.
Holmberg pitää positiivisten näytteiden prosenttiosuutta tässä tilanteessa tärkeänä mittarina.
– Siihen vaikuttaa kuitenkin keskeisesti miten testattavat valikoidaan. Jos testataan perhealtistuneita ja kotitestien positiiviset saadaan korkeita prosentteja.
– Kun testauksessa siirrytään priorisoimaan sairaaloiden potilaita ja työntekijöitä tulee positiivisten osuus laskemaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita että epidemian huippu olisi ohi. Positiivisen prosenttiosuuden kansainvälinen vertailu on myös hankala samoista syistä.
Positiivisten näytteiden osuus on ollut esimerkiksi HUSin alueella nyt varsin korkea. HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoi torstaina, että Uudenmaan vajaasta kymmenestätuhannesta koronanäytteestä yli kolmetuhatta oli positiivisia. Lehtosen mukaan akuuttina haasteena ovat tällä hetkellä sote-henkilöstön sairastumiset.
Sairaalapotilaat pitäisi erotella tilastoissa
Infektiolääkäri Ville Holmbergin mukaan koronapositiivisten sairaalapotilaiden määrä kertoo paljon sairaaloiden kuormituksessa. Luvuissa piilee kuitenkin pulma, johon on törmätty maailmallakin.
– Omikronin myötä tulee sairaaloissa kuitenkin löytymään paljon positiivisia, jotka ovat sairaalahoidossa muista syistä. Tilastoissa olisi hyvä erotella covidin ”takia” ja sen ”kanssa” sairaalassa olevia, Holmberg avaa.
Hänen mielestään tehohoidossa olevien koronatartunnan saaneiden määrä kertoo ehkä kaikkein parhaiten epidemian todellisen vaikeusasteen. Ongelmana tässä on Holmbergin mukaan kuitenkin se, että tehohoidon kuormituksessa tartuntamäärä näkyy vasta parin viikon viiveellä.
– Omikronvariantin osuus tehohoidossa ja sairaalahoidossa covidin takia olevien joukossa antaisi arvokasta tietoa omikronin vaikeusasteesta verrattuna deltaan ja potentiaalisesta sairaalakuormituksen kehityksestä jatkossa, hän jatkaa.
Kuolemien kohdalla ongelmana on lääkärin mukaan myöhään tuleva tieto. Lisäksi edessä on sama pulma koronan takia tai sen kanssa kuolleiden erottelussa.
– Kuolemien määrä kertoo pitkälti kuinka paljon tartuntoja on ollut korkeissa ikäryhmissä ja kuinka hyvin rokotteet heitä suojaa.
Ville Holmberg summaa, ettei mitään oikein hyvää yksittäistä mittaria ole nyt käytettävissä.
– Sairaaloiden toimintakyvyn varmistaminen on keskeinen tavoite ja sen arvioimiseksi pitää myös kuunnella tunnelmia ja vaikutelmia ruuhkista ja kuormituksesta suoraan henkilökunnalta.
Omikronin nopea leviäminen vaikeuttaa monien tilastojen ja mittareiden käyttöä epidemian seurannassa. Miten tässä uudessa tilanteessa voidaan arvioida mikä on tautitaakka, sairaalakuormitus ja milloin epidemian huippu on saavutettu? 1/
— Ville Holmberg (@VilleHolmberg) December 30, 2021
Positiivisten näytteiden prosenttiosuus on tärkeä mittari tilanteessa jossa kaikkia ei enää testata. Siihen vaikuttaa kuitenkin keskeisesti miten testattavat valikoidaan. Jos testataan perhealtistuneita ja kotitestien positiiviset saadaan korkeita prosentteja. /3
— Ville Holmberg (@VilleHolmberg) December 30, 2021
Covid+ sairaalapotilaiden määrä kertoo paljon sairaalakuormituksesta. Omikronin myötä tulee sairaaloissa kuitenkin löytymään paljon positiivisia, jotka ovat sairaalahoidossa muista syistä. Tilastoissa olisi hyvä erotella covidin "takia" ja sen "kanssa" sairaalassa olevia. 5/
— Ville Holmberg (@VilleHolmberg) December 30, 2021
Omikronvariantin osuus tehohoidossa ja sairaalahoidossa covidin takia olevien joukossa antaisi arvokasta tietoa omikronin vaikeusasteesta verrattuna deltaan ja potentiaalisesta sairaalakuormituksen kehityksestä jatkossa. /7
— Ville Holmberg (@VilleHolmberg) December 30, 2021
Mitään oikein hyvää yksittäistä mittaria ei siis nyt ole käytettävissä. Sairaaloiden toimintakyvyn varmistaminen on keskeinen tavoite ja sen arvioimiseksi pitää myös kuunnella tunnelmia ja vaikutelmia ruuhkista ja kuormituksesta suoraan henkilökunnalta. /9
— Ville Holmberg (@VilleHolmberg) December 30, 2021