Näin Pauli Aalto-Setälä muovaisi Ylen roolia: Voivatko julkista palvelua toteuttaa muutkin yhtiöt?

Ylen tehtäviä jatkossa pitäisi kansanedustajan mukaan pohtia.
Ylen lähetyskanava WhatsApp-sovelluksessa, tammikuussa 2024. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Ylen lähetyskanava WhatsApp-sovelluksessa, tammikuussa 2024. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok.) kommentoi Ylen roolia X-alustalla liittyen Turun Sanomien Viikon väite -juttusarjaan, jossa aiheena on Ylen rahoitus.

– Kysyttiin, pitäisikö hallituspuolueiden päättää yksin Ylen rahoituksesta, koska kollegat saivat aikaan niin laihan kompromissin, Aalto-Setälä kertoo viitaten tuoreeseen Yle-ratkaisuun.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Vastasin ei.

– Sen sijaan pohtisin mitkä ovat Ylen tehtävät jatkossa ja voiko julkista palvelua toteuttaa osin muutkin yhtiöt? jatkaa Aalto-Setälä.

Hän sanoo TS:ssä, että on hyvä, että suurin media- ja kulttuurilaitos on suojassa äkillisiltä liikkeiltä, on vallassa kuka tahansa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei verovaroin rahoitettua Yleä tulisi kehittää ja toimintaa tehostaa kuten muuallakin.

Hallituspuolueiden kesken päättäminen saisi Yleä koskevat päätökset helpommin läpi. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) puoltaa muutosta ja luonnehtii TS:lle, että Yleä koskeva päätöksenteko eduskunnassa ei saisi olla vaikeampaa kuin perustuslain muuttaminen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) puolestaan katsoo, että Yle-ratkaisujen tekeminen hallituksen keskuudessa vaarantaisi Yleisradion toiminnan riippumattomuuden.

– Yle ei saa olla politiikan pelikenttä, vaan sen tulee jatkossakin olla kaikkia suomalaisia puolueettomasti palveleva julkinen palvelu, Eloranta sanoo.

Mainos