Näin Pohjois-Korean lapset pakotetaan antamaan toisiaan ilmi ”itsekritiikkituokioissa”

Pohjoiskorealaisille lapsille syötetään propagandaa jo alakoulusta lähtien.

“Saimme oppia ulkomaailmasta vain sen, mitä hallinto halusi meidän tietävän. Meille opetettiin esimerkiksi, että amerikkalaiset ovat ’paskiaisia’ ja että eteläkorealaiset kärsivät ja näkivät nälkää Yhdysvaltojen ikeen alla Korean sodan aikana”, Hyeonseo Lee toteaa kanadalaiselle Globe and Mailille.

Hyeonseo Lee pääsi pakenemaan diktaattori Kim Jong-unin johtamasta Pohjois-Koreasta 17-vuotiaana. Sen jälkeen hänestä on tullut yksi tunnetuimpia pohjoiskorealaisia loikkareita ja maan nykyhallinnon vastustajia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Verkkouutiset on kertonut Hyenseo Leen Pohjois-Koreassa todistamista julmuuksista aiemmin tässä jutussa.

Lee kertoo, etteivät epäilykset propagandan totuudenmukaisuudesta nouse pintaan, koska kukaan ei uskalla puhua Pohjois-Koreassa.

”Valtion vakoojia ja tiedonantajia on joka puolella ja he valvovat kaikkia. Ihmisten ja jopa perheiden välinen luottamus on tuhottu kokonaan. Ironista kyllä, Pohjois-Koreassa on eduksi olla tietämätön politiikasta ja maailmanmenosta”, Hyenseo Lee toteaa.

”Silloin ei voi tehdä virhettä ja sanoa jotakin, joka johtaa vankileirituomioon”, hän jatkaa.

”Itsekritiikkituokio”

Hyeonseo Lee avaa haastattelussa pohjoiskorealaisten koululaisten elämää. Hänen mukaansa oppilaiden on osallistuttava viikoittain tilaisuuksiin, joissa jokaisen on keksittävä jotakin paljastettavaa luokkatovereistaan.

Poimintoja videosisällöistämme

Esimerkkinä Lee mainitsee vaikkapa propagandalaulun laulamisen huonosti. Tapahtumaa kutsutaan ”itsekritiikkituokioksi”.

”Jos ei kritisoi luokkatoveriaan joutuu pulaan. Joskus teimme sopimuksen keskenämme: minä kritisoin sinua ja sinä sitten minua seuraavalla viikolla.”

Hyeonseo Lee korostaa, etteivät tilaisuudet olleet leikin asia. Hän kertoo aikuisten joutuneen joskus pulaan heidän oman lapsensa leikkikaverien koulussa tekemien ilmiantojen vuoksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Leen mukaan käytäntö on myös psykologisesti vahingollinen ja vaikuttaa lasten kehitykseen.

”Emme koskaan oppineet ystävyydestä tai siitä, miten ihmisiin osoitetaan kiintymystä rohkaisemalla heitä tai kehumalla heitä.”

Lee myöntää, että hänen on itsekin yhä vaikea osoittaa hellyyttä omille perheenjäsenilleen.

Mainos