Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä arvioidaan, että hyödyntämällä parhaita käytäntöjä maanlaajuisesti on mahdollista vähentää julkisten menojen kasvua sosiaali- ja terveyspalveluissa kolmella miljardilla vuoteen 2029 mennessä.
Ensisijaista on kehittää ympärivuorokautisten palveluiden valikoimaa ja sisältöä, yhtenäistää erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä ja lyhentää hoitoketjuja.
Laskennallisesti kolmen miljardin euron kustannustehottomuuden syynä ovat alueellisesti erilaiset toimintatavat ja palvelurakenteiden erot.
Kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä on useiden kymmenien prosenttien eroja leikkausmäärissä, hoitoketjujen pituudessa ja laitoshoitopäivissä suhteessa väestöön. Muun muassa vanhus- ja vammaispalvelujen asumispalveluilla voidaan parantaa sekä asiakkaiden elämänlaatua että säästää kustannuksia, kun laitoshoitoa vähennetään.
Eksotesta mallia
Kustannustehokkaimmista yksiköistä löytyy konkreettisia toimintamalleja. Niillä pystytään alentamaan kustannuksia ilman laadun tai vaikuttavuuden heikentymistä.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) alueella on lasten ja perheiden perustason palveluissa integroitu eri osaajat yhteen. Tällöin asiakkaat saavat palvelut yhdestä palvelupisteestä. Lisäksi palveluihin pääsyä on helpotettu tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita, joihin kuka tahansa voi hakeutua.
Tällä tavoin on saatu vähennettyä lasten sijoituksia kodin ulkopuolelle, lastenpsykiatrian tarvetta ja kustannuksia. Vastaavasti aikuisten ongelmiin voidaan puuttua varhemmin ja kehittää päihde- ja mielenterveyspalveluita.
Erikoissairaanhoidossa on useita hyviä toimintamalleja, joita ei ole pystytty levittämään tehokkaasti. Esimerkiksi päiväkirurgisen potilaan hoitoketjua on lyhennetty useilla kymmenillä prosenteilla parhaissa yksiköissä. Lisäksi lonkkamurtumapotilaat kotiutuvat sujuvan hoitoketjun ansiosta yli kaksi viikkoa maan keskitasoa nopeammin. Päivystyksen osaamisen kokoaminen ja lisääminen puolestaan vähentää sairaalahoidon tarvetta.
Perusterveydenhuollossa suurin haaste on ohjata oikein potilas joko satunnais- tai pitkäaikaistarpeen hoitolinjaan. Tämä mahdollistaa vaikuttavien ja tehokkaiden palveluiden tuottamisen asiakaslähtöisesti.
Tiedot käyvät ilmi Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi -selvityksestä, jonka on toteuttanut Nordic Healthcare Group. Hankkeen väliraportti julkaistiin kesällä 2016.