Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) uhka-arvio pahentuneesta koronatilanteesta johti siihen, että Suomessa kiristetään matkustusrajoituksia ensi maanantaista lähtien.
– Kansainvälinen uhka-arvio perustelee valitettavan hyvin sitä, miksi näitä rajaturvallisuuden toimenpiteitä tarvitaan. Torjumme koronainfektion ja virusmuunnosten leviämistä Suomeen, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Taneli Puumalainen.
Hänen mukaansa ECDC on hyvin huolissaan tautitilanteesta Euroopassa. Ennusteet viittaavat siihen, että ilman uusia rajoitustoimia sairaalahoidon tarve kääntyy nopeaan nousuun.
– Tilanne voi kehittyä yhtä vaikeaksi kuin sen on ollut viime talven ja syksyn aikana, Puumalainen sanoo.
Hän toteaa, että tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan nopeasti, ja uhka-arvioita on sen vuoksi jouduttu päivittämään. Suomessa tämä koettiin sen jälkeen, kun jalkapallon EM-kisoja Pietarissa seuranneet turistit palasivat Suomeen.
– Olemme nähneet muutoksen hyvin Pietarin tilanteen myötä, ja olemme joutuneet kokemaan epidempian selvän kiihtymisen. Deltamuunnosta on tullut rajojen yli ja se on johtanut jatkotartuntoihin, Puumalainen sanoo.
Koronaviruksen deltamuunnokselle on ominaista, että se tarttuu herkemmin kuin aiemmat muunnokset, se johtaa useammin taudin vakavaan versioon ja rokotteet tehoavat siihen heikommin.
– Ensimmäisen rokotteen teho ei ole riittävä, Puumalainen sanoo.
Tästä syystä Suomeen saapuvilta matkustajilta edellytetään kahta koronarokotetta tai sairastettua koronavirustartuntaa. Jos näitä ei ole matkustajalta vaaditaan negatiivinen testitulos, joka saa olla korkeintaan kolme vuorokautta vanha. Lisäksi Suomessa pitää käydä omaehtoisen karanteenin jälkeen uudelleen testissä 3–5 vuorokauden kuluttua maahantulosta.
Suomen kansalainen saa palata kotimaahansa aina, mutta jos hän täytä koronantorjuntavaatimuksia eikä noudata maahantulomääräyksiä, hänelle voidaan määrätä rangaistus. Ulkomaalainen voidaan käännyttää.
Puumalainen sanoo, että Suomi on antanut kansalaisilleen ensimmäisen rokotteen nopeammin kuin EU-maat keskimäärin. Tämän ansiosta vakavia tautimuotoja on kyetty vähentämään. Huono asia on, että kahden rokotteen antama täysi rokotekattavuus on matalampi kuin EU:ssa keskimäärin. Lisäksi Suomessa tautitilanne ei ole ollut yhtä paha kuin monissa EU-maissa, mistä kääntöpuolena seuraa se, että sairastetun taudin antama vastustuskyky on kansalaisten joukossa matalampi.
Puumalainen sanoo, että deltamuunnoksen takia koronarajoituksia ei pidä purkaa liian nopeasti, ja toisaalta pitää pyrkiä siihen, että kaikilla on on mahdollisimman nopeasti kaksi rokotetta.
– Vahvat rajatoimet, mukaan lukien testaaminen ja karanteenit, ovat perusteltuja.
Uudet rajoitukset eivät koske maita, joissa koronaa esiintyy vain vähän. Raja-arvoksi on asetettu 10 tartuntaa 100 000:aa asukasta kohti. Tällainen tilanne Suomessa vallitsi vuosi sitten kesällä, ja sitä kohti oltiin menossa tänäkin vuonna, kunnes Pietarista tuli uusia tautitapauksia.
Puumalainen toteaa, että koska yhä useampi kansalainen saa toisen rokotteen ja kun EU:n koronatodistuksen käyttö yleistyy, matkustaminen vähitellen helpottuu.