Valtaosa 20–59-vuotiaista suomalaisista arvioi, että valtiovalta on pääosin onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Asia ilmenee tuoreesta väestöliiton perhebarometrista.
Tyytyväisten määrä kasvoi tuoreessa, vuonna 2022 toteutetussa perhebarometrikyselyssä verrattuna aiempiin 2010-luvun kyselyihin.
– Tulokset osoittavat, että suomalaiset arvostavat edellisen hallituskauden panostuksia lapsiin, kommentoi väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta tiedotteessa.
Silti kaksi viidestä arvioi yhä, ettei valtiovalta tue lapsiperheitä riittävästi.
Vastausten mukaan vuosi sitten voimaan astunut perhevapaauudistus otettiin lämmöllä vastaan.
– Se on ymmärrettävää, sillä uudistuksessa ansiosidonnaisten vapaiden kestoa pidennettiin ja vapaiden ja työnteon yhdistämistä joustavoitettiin, selittää Perhebarometrin ensimmäinen kirjoittaja, väestöliiton tutkija Noora Lehtonen.
– Toisaalta varsin moni ei ollut tyytyväinen siihen, että vanhemmille asetettiin yhtä pitkät kiintiöt, ja vain osan päivistä voi luovuttaa toiselle. Etenkin isien mielestä parempi keino kannustaa miehiä jäämään pidemmille vapaille olisi vanhempainrahan korottaminen.
Suomalaisten mielestä vanhempainvapaiden rinnalla toimiva hoitovapaa ja sen ajalta maksettava kotihoidon tuki ovat edelleen tarpeellisia.
– Tämä johtunee siitä, että ansiosidonnaisten vapaiden päättyessä lapsi on reilun vuoden ikäinen, mutta sopivaksi katsottu aloitusikä kodin ulkopuolisessa hoidossa oli keskimäärin yli kaksi vuotta, pohtii Perhebarometrin toinen kirjoittaja, Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa. Puolet naisista ja kolmannes miehistä piti kotihoidon tuen korotusta tarpeellisena.
Perhepoliittiset toimet ja uudistukset koettiin jopa aiempia vuosia tärkeämmiksi.
– Esimerkiksi lapsiperheiden asumisen tukemista kannatti peräti kolme neljästä suomalaisesta, huomauttaa Lehtonen.
– Samoin kolme neljästä suomalaisesta piti vähävaraisille suunnattua, erillistä 200 euron korotusta lapsilisään vähintään melko tärkeänä. Kannatus oli yhtä suurta niillä, jotka elivät lapsiperhearkea ja kaikilla muilla. Kaikille lapsiperheille suunnattua lapsilisien yleiskorotusta sen sijaan piti tärkeänä kuusi kymmenestä lapsiperheellisestä, muista alle puolet, Lehtonen jatkaa.
Vastauksista ilmenee myös, että koulut ovat edelleen suomalaisten suosikki, kun kysytään, mihin verovaroja pitäisi käyttää, jos halutaan tukea lapsiperheitä. Koulujen jälkeen suosituimpia kohteita ovat lasten terveydenhuolto, harrastusmahdollisuudet ja päivähoitopalvelut eli varhaiskasvatus.
– Tällä kertaa pyysimme vastaajia kertomaan myös omin sanoin, mikä olisi erityisen tärkeä korjaamisen kohde lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseksi, kertoo Sorsa.
– Avovastauksista nousi esiin muun muassa huoli siitä, että lapsiperheiden tuet ja palvelut eivät riittävästi ehkäise lasten jakautumista hyvä- ja huono-osaisiin.
Perhebarometrin tiedot perustuvat elokuussa 2022 tehtyyn edustavaan kyselyyn, johon vastasi 3 398 20–59-vuotiasta suomalaista.
Perhebarometri on saanut tukea Alli Paasikiven Säätiöltä, opetus- ja Kulttuuriministeriöltä sekä Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä väestössä -tutkimuskonsortiolta.