Suomen Pankki arvioi, että ilman uusia leikkauksia hallitus ei saavuta oman ohjelmansa tavoitteita.
– Uuden ennusteen perusteella tavoitteiden saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä ilman uusia säästötoimia, SP kirjoittaa tällä viikolla julkaistussa ennusteessaan.
Hallituksen tavoitteena on tasapainottaa julkinen talous ja pysäyttää velan kasvu suhteessa BKT:hen. Hallitusohjelmassa on myös yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten talous sopeutetaan säästötavoitteisiin.
Hallituspuolueet eivät ole samaa mieltä siitä, millä tavoin taloutta tasapainotetaan. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ensi kevään puoliväliriihessä on tarpeen tehdä 1-2 miljardin euron leikkaukset. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) taas sanoo, että uusia leikkauksia ei todennäköisesti tarvitse tehdä.
SP kertoo ennusteessaan myös, että Suomen talous kasvaa ensi vuonna 1,3 prosenttia.
Julkisestakin taloudesta löytyy valopilkkuja: Alijäämä supistui vuonna 2015. Eläkkeiden ja sosiaalimenojen kasvu hidastui. Yleinen talouskasvu parantaa julkisen talouden tilaa. Korkomenot vähenevät.
Silti julkiseen talouteen kohdistuu monelta suunnalta paineita, jotka edellyttävät lisätoimia, SP toteaa.
Kilpailukykysopimus leikkaa valtion tuloja, koska veroja kevennetään 500 miljoonalla eurolla ja sosiaaliturvamaksuja pienennetään. Lyhyellä aikavälillä tämä edellyttää sopeutuksia. Pitkällä aikavälillä kiky-sopimus parantaa työllisyyttä, mikä puolestaan parantaa myös julkisen talouden asemaa.
– Vaikka veronalennusten kohdistaminen sopimuksen alkuun tukee talouden kasvua, sopimuksen tuottamat työllisyysvaikutukset syntyvät pääosin myöhemmin.
SP ennustaa, että finanssipolitiikka kevenee hieman tulevien kahden vuoden aikana. Finanssipolitiikan keventyminen tarkoittaa käytännössä valtion menojen kasvua.
– Menosäästöt eivät riitä pienentämään rakenteellista jäämää lähelle sitä, mitä pidemmän aikavälin kestävyys edellyttäisi.
Eläkeläisten määrä lisääntyy tulevina vuosina, mikä merkitsee eläkemenojen kasvua. On myös odotettavissa, että väestön ikääntyminen kasvattaa terveysmenoja.
Toisaalta sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin euron säästöjä, ja uudistukseen liittyykin suuria odotuksia, SP huomauttaa. Terveydenhoitomenot kuitenkin kasvoivat tämän vuosituhannen alkupuolella peräti viisi prosenttia vuodessa ja vuoden 2010 jälkeenkin vielä kaksi prosenttia vuodessa.
– Tavoite muuttuu aikaa myöten entistä vaikeammaksi saavuttaa, kun suuret ikäluokat ikääntyvät ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa.
EU:n kasvu- ja vakaussopimus edellyttää, että vuosittainen velanotto ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi on täyttänyt tämän alijäämäehdon lukuun ottamatta vuotta 2014. Komission ennusteen mukaan Suomi rikkoo alijäämärajan tänä vuonna.
Komissio on myös asettanut Suomelle keskipitkän aikavälin tavoitteen, jonka mukaan Suomen pitää joka vuosi parantaa taloudenpitoaan. Vaatimus on, että Suomi poistaa rakenteellista alijäämää 0,5 prosenttia vuodessa BKT:hen nähden.
SP:n mukaan hallituksen nykytoimet eivät riitä.
– Kun otetaan huomioon hallituksen budjettiesitys ja nykyinen taloustilanne, on hyvin todennäköistä, että tavoitteita ei tulla sellaisenaan saavuttamaan.
SP:n mukaan velkasuhteen vakauttaminen vaatii merkittäviä julkista taloutta tasapainottavia toimia.
Se muistuttaa myös, että nykyinen matala korkotaso ei jää pysyväksi ilmiöksi.
Mahdollista myös on, että tulevina vuosikymmeninä Suomea kohtaa uusia taantumia ja lamoja.
– Tällaisessa tapauksessa julkinen velka todennäköisesti kasvaisi jälleen uusiin, huomattavasti suurempiin lukuihin.