Näin USA:n ex-komentaja arvioi Ukrainaa – ”Pohtikaa, millaista tukea Suomi voisi saada”

Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti huomauttaa, ettei Natolla ole käytännössä maavoimia annettavaksi.

Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentajana aiemmin toiminut kenraali (evp.) Ben Hodges kertoo tästä löytyvässä The Bulwarkin haastattelussa, mitä tukea Ukraina voisi saada Yhdysvalloilta Venäjän hyökkäyksen torjumiseen. Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forssin mukaan haastattelu antaa viitteitä siitä, mitä tuki voisi olla Suomen kohdalla.

– Kun katsotte millaista tukea hän esittää Ukrainalle, pohtikaa millaista tukea Suomi voisi saada, Forss huomauttaa Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hodges toteaa haastattelussa muun muassa, ettei sotilaallisessa tuessa Ukrainalle ole kyse strategisista päätöksistä vaan politiikasta.

– Meiltä on puuttunut strategia alueelle. Kun meillä on selvä ja toivottu lopputulema, voidaan käydä loputtomia keskusteluja Javelin-panssarintorjuntaohjuksista tai vastatykistötutkista. Minun mielestäni tarvitsemme strategian, joka käsittää niin diplomatian kuin talouspyrkimyksetkin sekä turvallisuusyhteistyön, Ben Hodges vastaa kysymykseen avusta Ukrainalla.

Entinen komentaja jatkaa, että mitä ikinä Ukrainalle annetaankin, täytyy sen olla ”jotakin sellaista, joka saadaan heti sotilaan käsiin ja käyttöön”. Hän mainitsee esimerkkeinä Javelinit ja Stinger-ilmatorjuntaohjukset.

Ben Hodgesin mukaan ukrainalaiset kaipaisivat myös monimutkaisen ilmatorjuntataistelun ja joukkojen siirtämisen harjoittelua.

Keskeisenä tukena hän mainitsee myös tiedustelun.

Poimintoja videosisällöistämme

– Ukrainalaiset näkevät varsin hyvin, mitä heidän edessään on. Me voimme auttaa heitä näkemään syvälle signaalien taakse, tiedustelua, kuvia. Minusta meidän täytyisi suhtautua tällaiseen täysin avoimesti.

Puolustusasiantuntija Stefan Forss näkee tässä osviittaa siitä, mitä tuki voisi todellisuudessa olla meillekin.

– Ottaen huomioon, että Natolla ei käytännössä ole maavoimia annettavaksi – useat maat vasta rakentavat prikaati ja taisteluosasto-organisaatiota – niin tuki voi olla jotain muuta, mittavaa tiedustelu ja maalitustukea, maavoimien ja ilmavoimien aseita, ehkä konetäydennyksiä jne, Forss arvioi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Kun lähialueemme vakauden ja rauhan säilyttäminen loppujen lopuksi riippuu yhteisistä intresseistä, niin tämä polku on tavoiteltavien tulosten suhteen paljon käytännöllisempi ja nopeampi kuin energian tuhlaaminen joutavaan keskusteluun Nato-jäsenyydestä. Toimii hyvin jo nyt, hän jatkaa.

Mainos