Kyläilykulttuuri ei ole kadonnut digilaitteiden ja koronasulkujen syövereihin. Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan suomalainen käy kylässä ystävän, tuttavan, naapurin tai sukulaisen luona keskimäärin 25 kertaa vuodessa, eli lähes joka toinen viikko. Joka neljäs suomalainen (24 %) kertoo kyläilevänsä tätäkin innokkaammin, vähintään kerran viikossa.
– Kokemuksemme mukaan esimerkiksi asuinympäristöissä yhteisöllisyys ja naapureihin tutustuminen tukevat asumisen viihtyisyyttä ja turvallisuutta, kertoo tiedotteessa Asuntosäätiön viestintä- ja henkilöstöjohtaja Johanna Otranen.
– Ihmiset kaipaavat toistensa kohtaamista ja yhdessäoloa, vaikka koronavuodet vähensivätkin kyläilyä jonkin verran.
Tutkimuksen mukaan usein kyläilevät kokevat itsensä myös muita onnellisemmiksi. Suomalaisten yleinen onnellisuusindeksi asettuu lukemaan 4,9 (asteikolla 1–7), kun vähintään kerran viikossa tai useammin kyläilevien kohdalla onnellisuuden kokemus nousee reippaasti päälle viiden.
Innokkaimpia kyläilijöitä ovat nuoret aikuiset: 18–24-vuotiaat käyvät kylässä lähes 40 kertaa vuodessa. Iän myötä kyläilyinto hiipuu, joskin 55–69-vuotiaatkin käyvät vieraisilla parikymmentä kertaa vuodessa.
Maakuntien innokkaimmat kyläluudat löytyvät Varsinais-Suomesta, missä kyläilemään lähdetään keskimäärin 30 kertaa vuodessa. Seuraavaksi ahkerimpia kyläilijöitä ovat hämäläiset, jotka suuntaavat vieraisille 28 kertaa vuodessa.
Omat kotiovet avataan useimmin kyläilijöille Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, mutta vilkasta on myös Savossa ja Keski-Suomessa.
Harvimmin vieraita vastaanotetaan Kymenlaaksossa, vain 15 kertaa vuodessa. Keski-Suomesta löytyy eniten niitä, joiden luona ei kyläillä koskaan (4 % maakunnan asukkaista).
Suomalaiset eivät rakasta yllätyksiä – ainakaan, mitä tulee kyläilyyn. Yli puolet (52 %) ei pidä siitä, että ovikello soi tai auto kaartaa mökkipihaan ilman ennakkovaroitusta. Moisesta ärsyyntyvät eniten kymenlaaksolaiset (62 %) ja pääkaupunkiseudulla asuvat (58 %).
Ani harva myöskään rohkenee kutsua itseään kylään ilmoittamatta: vain 8 prosenttia kertoo harrastavansa yllätysvierailuja. Yllätys ei kuitenkaan liene se, että yllätysvierailuja tekevät eniten karjalaiset.
– Vaikka suurin osa ei pidä yllätysvierailuista, kyläilyn kynnys kannattaa pitää kuitenkin matalana. Kotionnellisuus-tutkimuksemme mukaan vain joka kymmenes suomalainen pitää tuliaisina tärkeinä, joten tuttavan luona vierailu ei välttämättä edellytä kukkia tai kahvipakettia, Otranen rohkaisee.
Rentoa tai ei, kyläilyssä arvostetaan täsmällisyyttä. Kaksi kolmesta (62 %) kertoo ärsyyntyvänsä, jos vieraat eivät noudata sovittua saapumisaikaa. Etuajassa saapuminen ei häiritse yhtä paljon kuin myöhästyminen.
Vieraiden epätäsmällisyys harmittaa eritoten naisia – miehiä sovitusta ajasta poikkeaminen ei sen sijaan juurikaan haittaa.
Vierailun venyminen ei juurikaan vaivaa suomalaisia isäntiä tai emäntiä – kolmelle neljästä on aivan ok, että vieraat viihtyvät aiottua pidempään. Satakunnassa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla ollaan tässä asiassa tarkimpia – vieraiden on näissä maakunnissa suotavaa suoriutua kotimatkalle ajoissa.
Toukokuussa 2023 tehtyyn väestökattavaan tutkimukseen osallistui 1 588 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Kotionnellisuus-tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa.