Eniten työvoimapulaa on sairaanhoitajista, terveydenhoitajista, puheterapeuteista, lähihoitajista ja lastentarhanopettajista.
Asia ilmenee tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ammattibarometrista. Barometri kokoaa TE-toimistojen järjestelmätietoihin perustuvat arviot ammattien kysynnän ja tarjonnan suhteista lähitulevaisuudessa. Arvioinnissa on mukana 200 ammattia.
Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinotoimistoissa valtakunnallisesti yhteensä 37 ammattia helmi-maaliskuussa 2021. Vuotta aiemmin ennen koronan vaikutuksia, pula-ammatteja oli selvästi enemmän, yhteensä 60.
Syksyllä 2020 työvoimapula-ammatteja oli arvioidusta 200 ammatista 31. Työvoimapula-ammattien määrä on hieman noussut syksyn arvioinnista. Työvoimapula-ammattien joukossa sosiaali- ja terveysalan ammattien osuus on suuri.
Yleissihteereistä on ylitarjontaa
Vastaavasti ylitarjontaa on eniten yleissihteereistä, vaattureista, hotellin vastaanottovirkailijoista, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoista sekä matkatoimistovirkailijoista. Ylitarjontaa on myös tieto- ja viestintäteknologian asentajista.
Ylitarjonta-ammatteja oli helmi-maaliskuussa TE-toimistoissa tehdyn arvioinnin mukaan noin 200 ammatis-ta nyt 37. Ylitarjonta-ammattien määrä on kasvanut, sillä vuotta aikaisemmin keväällä ylitarjonta-ammatteja oli 25.
Työvoiman ylitarjontaan korona ei ole merkittävästi vaikuttanut. Muutokset työvoiman ylitarjonnassa ovat vähäisiä ja trendinomaisia.
Pahin työvoimapula on Kainuussa
Ammattibarometrissa tarkastellaan myös työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhdetta alueellisesti. Eniten kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa Satakunnassa ja Lapissa.
Kysynnän ja tarjonnan heikoin tasapaino oli Keski-Suomessa ja Kainuussa. Kainuussa työvoimapula-ammattien osuus oli suuri kun Keski-Suomessa vastaavasti ylitarjonta-ammattien osuus oli suuri.