Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet kirjoittavat parhaillaan työsopimuslain työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomispykälän perusteluita uusiksi.
Hallitus teki viime torstaina palkansaajajärjestöille esityksen ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi”. Esityksen mukaan niin sanotusta irtisanomislakiesityksestä poistetaan yrityskoko alle kymmenen henkeä. Työsopimuslain 7 luvun 2 § muotoiltaisiin näin (lisäys lihavoitu):
”Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.”
Nykyisen lain mukaan ”syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan”.
Hallituksen esityksen mukaan seuraava lakiluonnoksessa ollut kohta poistetaan kokonaan:
”Kun työnantajan palveluksessa on säännöllisesti alle 10 työntekijää, asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää myös edellä 1 momentissa säädettyä vähäisempää, mutta kuitenkin työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin merkittävää rikkomista, laiminlyöntiä taikka työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida tämän koko huomioon ottaen perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta.”
Palkansaajajärjestöt näyttivät hallituksen esittämälle pykälämuutokselle vihreää valoa sillä ehdolla, että lakiesityksen perustelut valmistellaan kolmikantaisesti. Kolmikantainen kokous kutsutaan koolle tällä viikolla.
Hallituksen tarkoituksena oli pitää lain perustelut mahdollisimman pitkälti samanlaisina kuin lakiluonnoksessa, joka oli juuri lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavana.
Hallitusneuvos Tarja Kröger työ- ja elinkeinoministeriöstä ei uskalla ennakoida, onko perusteluihin tulossa suuria muutoksia.
– Toki pykälän ja perusteluiden pitää vastata toisiaan. Sellaisia muutoksia nyt joka tapauksessa tehdään, Kröger sanoo.
Yrityskoon huomioiminen olennaista
Verkkouutiset poimi lakiluonnoksesta kohtia, joiden voidaan olettaa olevan avainasemassa, kun lain perusteluja kirjoitetaan uusiksi.
Lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavana olleen irtisanomislakiluonnoksen perusteluja on pidetty varsin hyvinä Suomen Yrittäjien suunnalla.
Lakiluonnoksessa on tuotu selkeästi esille, että yrityksen pieni koko vaikuttaisi irtisanomisperusteen täyttymisen arviointiin. Lakiluonnoksessa lukee muun muassa näin:
”Osana kokonaisharkintaa työnantajan koko otetaan jo voimassa olevan lain mukaan huomioon irtisanomisperustetta arvioitaessa. Esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että yrityksen pieni koko vaikuttaisi nimenomaisesti irtisanomisperusteen täyttymisen arviointiin. Työnantajilla, jotka työllistävät alle 10 työntekijää, kynnys irtisanoa työntekijän moitittavan menettelyn perusteella olisi alempi kuin irtisanottaessa työntekijöitä tätä suuremmista yrityksistä. Näiden työnantajien kohdalla irtisanomisperusteelta edellytettävä asiallisuus ja painavuus täyttyisivät siten nykyisessä laissa ja oikeuskäytännössä edellytettyä helpommin.”
”Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa otettaisiin huomioon kyseisen työnantajan koosta johtuvat erityispiirteet ja rajoitetummat toimintaedellytykset. Tämä johtuu siitä, että pienellä työnantajalla on yleensä heikommat mahdollisuudet kantaa työntekijän moitittavan menettelyn tai tämän työntekoedellytysten heikentymisen seurauksia. Vaikka irtisanomiskynnys olisi pienillä työnantajilla matalampi, irtisanomisperusteelta olisi kuitenkin edellytettävä sellaista merkittävyyttä, ettei työnantajan voitaisi perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta. Kokonaisarvion olisi perustuttava objektiivisesti havaittaviin syihin.”
”Pienellä työnantajalla voi olla heikompi kyky kohdata sellaisia taloudellisia menetyksiä, jotka ovat seurausta työntekijän moitittavasta menettelystä tai hänen työntekoedellytystensä heikentymisestä. Yksittäinen työntekijä voi olla pienen yrityksen menestymisen kannalta ratkaisevassa tai olennaisessa asemassa.”
Luottamuspula arka asia
Palkansaajapuolella sen sijaan on pidetty vaikeana esimerkiksi työntekijän uudelleensijoittamiseen liittyviä kysymyksiä.
Lakiluonnoksessa lain 7 luvun 2 §:ään oli lisätty lause, jonka mukaan: ”Säännöllisesti alle 10 työntekijää työllistävillä työnantajilla ei kuitenkaan ole tämän momentin mukaista selvitysvelvollisuutta muissa kuin 2 momentin 1 kohdan mukaisissa tilanteissa.” Tämä lause jää ilmeisesti pois uudesta lakiesityksestä.
Lisäksi perusteluissa todetaan, että:
”Pienellä työnantajalla on yleensä vähäisemmät mahdollisuudet tarjota irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle muuta sellaista työtä, jossa edellytykset työsuhteen jatkamiselle olisivat olemassa. Jos työntekijän moitittava menettely on johtanut työnantajan ja työntekijän välisen luottamuksen merkittävään vähenemiseen pienessä yrityksessä, ei työntekijän uudelleen sijoittamisella parannettaisi työsuhteen jatkamisedellytyksiä. Käytännössä muun työn tarjoamisvelvollisuuden poistamisella olisi irtisanomiskynnyksen täyttymiseen tosiasiallisesti suuri vaikutus.”
Lakiluonnoksen perusteluissa on myös nostettu esille myös luottamussuhde.
”Työnantajan ja työntekijän välisellä luottamussuhteella voidaan katsoa olevan suurempi merkitys silloin, kun yritys on työntekijämäärältään pieni. Kun pieni työnantaja palkkaa työntekijöitä, työnantaja ja työntekijä ovat molemmat hyvin riippuvaisia toisistaan. Heidän keskinäisellä luottamuksella ja lojaliteetilla on aivan erityinen merkitys. Työntekijä voi milloin tahansa irtisanoa työsuhteen syytä ilmoittamatta. Sen sijaan työnantaja voi vastaavassa tilanteessa irtisanoa työntekijän vain laissa säädetyillä perusteilla. Esityksessä ehdotetun alennetun irtisanomiskynnyksen käyttöalaan voisi kuulua myös sellainen työntekijän moitittava menettely, jossa esimerkiksi useiden yksittäisten ja moitittavana pidettävien lain tai sopimuksen vastaisten tekojen taikka laiminlyöntien kokonaisuus yhdessä ilmentää työntekijän piittaamattomuutta yrityksen toimintaa kohtaan.”
Lakiluonnoksen perusteluissa on otettu esimerkiksi alentuneesta irtisanomiskynnyksestä työyhteisön tulehtunut ilmapiiri, minkä voi olettaa olevan arka asia.
”Pieni työyhteisö on herkempi häiriötilanteille ja työntekijän moitittavan menettelyn seuraukset välittyvät helposti kaikkiin työyhteisön jäseniin. Alennetun irtisanomiskynnyksen kannalta merkityksellinen voisi olla esimerkiksi sellainen tilanne, jossa työyhteisön ilmapiiri on pahoin tulehtunut työntekijän sellaisen menettelyn seurauksena, jota voidaan pitää työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden vastaisena.”
Verkkouutisten esille nostamista kohdista todennäköisesti väännetään kolmikantaisessa työryhmässä. Kolmikantaisessa työssä on tarkoitus edetä ripeästi, sillä hallitus aikoo antaa lakiesityksen eduskunnalle marraskuun alkupuolella.