Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on hyväksynyt tänään keskiviikkona ensimmäisessä käsittelyssä mietintöluonnokset sote- ja maakuntauudistuksesta, valinnanvapauslaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamista koskevasta laista.
Hallituksen esitysten peruslähtökohdat säilyisivät ennallaan, mutta valiokunta ehdottaa lukuisia muutoksia useisiin pykäliin.
Maakuntien rahoituksessa säilytetään kustannusten kasvua rajoittavat säännökset eli niin sanottu budjettirajoite, mutta maakunnan oikeutta saada valtiolta lisärahoitusta vahvistetaan. Maakuntien tehtävien rahoitus perustuu pääsääntöisesti valtion rahoitukseen.
Perustuslakivaliokunta edellytti hallituksen esitykseen sisältyneiden rahoitussäännösten muuttamista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa, että valtion olisi korotettava kaikkien maakuntien kokonaisrahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa tai laajalle väestölle (vähintään kahdeksan maakuntaa tai yli 40 prosenttia väestöstä) riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi yksittäisellä maakunnalla on oikeus saada lisärahoitusta silloin, jos rahoituksen taso vaarantaisi kyseisessä maakunnassa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
EU-notifikaatiolle ei tarvetta
Perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään sellaisena, että se edellyttää valtiontukisääntelyyn liittyvää ennakkoilmoitusta eli notifikaatiota EU-komissiolle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuullut useita asiantuntijoita siitä, missä määrin ehdotettu järjestelmä on luonteeltaan taloudellinen ja tulisiko siitä mahdollisesti tehdä ennakkoilmoitus. Valiokunta yhtyy ministeriöiden arvioon ja katsoo, ettei notifikaatiota tarvita. Valiokunta ehdottaa kuitenkin eräitä täsmennyksiä valinnanvapauslain pykäliin, jotta varmistettaisiin maakunnan mahdollisuudet turvata palvelut silloinkin, kun riittävää palvelutarjontaa ei muutoin synny. Maakunnalle ehdotetaan muun muassa mahdollisuutta niin sanotun SGEI-velvoitteen asettamiseen.
Valinnanvapauden toimeenpanoa vaiheistetaan
Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistus toteutetaan hallitusti ja maakuntien erilaiset olosuhteet huomioon ottaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu sekä muut tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapauden toimeenpanoa ehdotetaan vaiheistettavaksi ja siihen varataan aikaa siten, että sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa maakunnissa 1.1.2023. Maakunta voi kuitenkin valtioneuvoston luvalla aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2021, jos se täyttää aloittamiselle asetettavat edellytykset. Tarvittaessa maakunnan pitää hakea määräajan pidentämistä enintään 1.1.2024 asti.
Suunhoidossa valinnanvapaus tulee valiokunnan ehdotuksen mukaan voimaan 1.1.2023 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022.
Asiakassuunnitelma vain laaja-alaisesti palveluja tarvitseville
Valiokunta ehdottaa asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä muutettavaksi. Valinnanvapauslain mukainen asiakassuunnitelma ehdotetaan laadittavaksi vain laaja-alaisesti palveluja tarvitseville. Asiakassuunnitelma sisältää yhteenvedon muista sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmista, joiden sääntelyä ei tässä yhteydessä muuteta.
Asiakassuunnitelma ei loisi asiakkaalle juridista oikeutta palveluihin eikä se olisi valituskelpoinen hallintopäätös. Asiakassuunnitelma ei myöskään olisi palveluntuottajaa juridisesti velvoittava päätös, vaan suunnitelma, joka toimisi asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin sekä palvelujen suunnittelun ja yhteensovittamisen työkaluna.
Henkilötietojen käsittelyyn ja tietosuojaan täsmennyksiä
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta useita täsmennyksiä henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskeviin säännöksiin valinnanvapauslaissa. Nämä säännökset liittyvät muun muassa asiakassuunnitelman käsittelyyn sekä suoran valinnan palveluntuottajille maksettavan kiinteän korvauksen suuruuden määrittämiseen eli niin sanottuun profilointiin. Kiinteän korvauksen laskennasta ja maksatuksesta vastaavan Kansaneläkelaitoksen tietojensaantioikeutta on tarkennettu.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annettavalla lailla perustetaan uusi palveluntuottajien rekisteri, johon nykyisestä poiketen myös julkisten palveluntuottajien on rekisteröidyttävä. Valinnanvapausjärjestelmään kuuluvien palveluntuottajien tulee olla rekisterissä ja liittyneinä valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Valiokunta ehdottaa palveluntuottajalakiin perustuslakivaliokunnan edellyttämiä täsmennyksiä muun muassa rekisteristä poistamista koskeviin säännöksiin.
Mietintöluonnokset menevät seuraavaksi perustuslakivaliokunnan tarkistettavaksi. Sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa mietintöluonnoksista, sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa uudistuksen käsittelyä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt julkistaa mietintöluonnokset ja asiantuntijoiden lausunnot, vaikka lakiesitysten käsittely on vielä eduskunnan valiokunnissa kesken.