Suomessa on hiljattain alkanut viriämään ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu uuden Euroopan turvallisuusneuvoston perustamisesta.
Idean nosti pöydälle kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) Turun Sanomien haastattelussa 7.7. Tämän jälkeen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi kannattavansa sitä, kun häneltä kysyttiin mielipidettä aloitteeseen Suomi Areenan kyselytunnilla 14.7.
Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista on ehdotettu muutamia kertoja 1980-luvulta lähtien. Kyse on usein valituista valtioista koostuvasta rakenteesta, jonka tarkoitus olisi tehostaa yhteiseurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä mantereen strategista hahmottelukykyä.
Viimeisin keskustelukierros lähti liikkeelle, kun Ranskan nykyinen presidentti ja silloinen presidenttiehdokas Emmanuel Macron ehdotti turvallisuusneuvoston perustamista vaalikampanjansa aikana vuonna 2017.
Sittemmin Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista on lähtenyt ajamaan etenkin Saksan valtiojohto. Muun muassa liittokansleri Angela Merkel ja puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer ovat puhuneet idean puolesta. Kramp-Karrenbauer ehdotti vuonna 2019, että uusi turvallisuusneuvosto vosi päättää Euroopan yhteisistä ulkopoliittisista linjoista.
Euroopan turvallisuusneuvostosta on olemassa erilaisia malleja ja ehdotuksia. Kirjoitin itse vuoden 2019 alussa ehdotuksen EU:n sisäisestä, pysyvistä ja kiertävistä jäsenistä koostuvasta rakenteesta, joka muodostaisi kantoja unionin kohtaamiin kansainvälisiin haasteisiin, valmistelisi ulko- ja turvallisuuspoliittisia selontekoja säännöllisin väliajoin ja tekisi myös EU:n ministerineuvostolle ehdotuksia operatiivisesta toiminnasta, kuten esimerkiksi uusien sotilas- ja siviilioperaatioiden käynnistämisestä.
Sittemmin Ranska ja Saksa ovat täsmentäneet, että ne ovat kiinnostuneet EU:n ulkopuolisesta turvallisuusneuvostosta, koska silloin unionista 31.1. lähtenyt Britanniakin voisi olla siinä mukana. Tällainen rakenne voisi helpottaa yhteiseurooppalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen muodostamista Brexitin jälkeen. Lontoo on ollut ideasta varovaisen kiinnostunut, mutta haluaisi kuulla Pariisilta ja Berliiniltä tarkempia ehdotuksia.
Suomen pitkänlinjan ulkopolitiikkaan kuuluu eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön vahvistaminen, niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Tästä johtuen uuden Euroopan turvallisuusneuvoston perustamisen kannattaminen on Suomelle luontevaa. Muutamiin kysymyksiin tarvitaan kuitenkin lisäselkeyttä, ennen kuin Helsingin kannattaa edetä asian suhteen nykyistä pidemmälle.
Ensinnäkin, mikä tulee olemaan mahdollisen Euroopan turvallisuusneuvoston rakenne? Jos se tulee koostumaan YK:n turvallisuusneuvoston tapaan lähinnä suurvalloista, on mahdollista, ettei Suomelle olisi tiedossa sen sisällä omaa paikkaa. Jos näin käy, miten varmistettaisiin, että myös Suomen etu huomioitaisiin turvallisuusneuvoston päätöksissä ja ehdotuksissa?
Toiseksi, jos mahdollisesti luotava Euroopan turvallisuusneuvosto tulee olemaan EU:n ulkopuolinen rakenne, kuten tällä hetkellä näyttää, miten varmistettaisiin, että se tukisi ja vahvistaisi myös EU:n omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eikä vahingossa alkaisi kilpailemaan sen kanssa tai heikentämään sitä?
Vastaus ensimmäiseen kysymykseen voisi olla yhteispohjoismainen paikka, mikäli Suomen ei olisi mahdollista saada Euroopan turvallisuusneuvostossa omaa kansallista paikkaa.
Toiseen kysymykseen voisi vastata ottamalla turvallisuusneuvostoon mukaan myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jona tällä hetkellä toimii Espanjan entinen ulkoministeri Josep Borrell. Tämä varmistaisi koordinaation turvallisuusneuvoston ja EU:n välillä.
Koronapandemia on ymmärrettävästi hiljentänyt keskustelua Euroopan turvallisuusneuvoston perustamisesta viimekuukausina. Sopii kuitenkin odottaa, että siitä tullaan puhumaan jälleen enemmän kesälomien jälkeen, kun isoja kysymyksiä pohtiva Euroopan tulevaisuuskonferenssi käynnistyy syyskuussa. Tämän takia on hyvä, että Suomessa on alkanut varovainen kansallinen keskustelu turvallisuusneuvostosta jo nyt.
NIKLAS NOVÁKY
Kirjoittaja, filosofian tohtori Niklas Nováky toimii tutkijana Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatuspajassa.