Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä katsoo, että neuvoa-antava kansanäänestys mahdollisesta Nato-jäsenyydestä olisi otollinen myös informaatiovaikuttamiselle. Tarkemmin tähän liittyviä riskejä hän ei kuitenkaan lähde arvioimaan:
– On selvää, että Suomi on otollinen alue myös informaatiovaikuttamiselle. Ja varmasti tällainen kiinnostava turvallisuuspoliittinen kysymys olisi juuri senlaatuinen kysymys, jossa sitä informaatiovaikuttamista nähdään, kuten olemme nähneet myös esimerkiksi tämän koronapandemiankin aikana. En sulje sitä pois, mutta minulla ei ole suurempaa kykyä arvioida, missä määrin ja kuinka paljon sitä tapahtuisi, jos tapahtuisi, Pimiä kommentoi asiaa sisäministeriön taustatilaisuudessa.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen suhtautui Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla taas selkeän kriittisesti neuvoa-antavaan kansanäänestykseen Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.
– Minä pidän isona riskinä ja isona ongelmana informaatiovaikuttamista ja hybridivaikuttamista, mikä tällaiseen kansanäänestykseen tulisi kohdistumaan. Siitä tulisi kyllä aikamoinen sotku, Jääskeläinen sanoi HS:ssä.
Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden selonteossa todetaan, että hybridivaikuttainen on lisääntynyt ja sen keinovalikoima on laaja. Hybridi- ja informaatiovaikuttaminen näkyy muun muassa vaaleihin, poliitikkoihin, tutkijoihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuviin ihmisiin kohdistuvana häirintänä ja maalittamisena.
Nato-jäsenyyden kannatus on Suomessa noussut viime aikoina ja keskustelu vilkastunut Venäjän Ukrainaan kohdistaman painostuksen myötä.