Afganistanin-operaation päätös nostaa esiin kysymyksiä myös Naton poliittisesta ja strategisesta ohjauskyvystä, kirjoittavat tutkijat Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa Briefing Paper -julkaisussa.
”Selvää on, että EU:n sotilaallinen toimintakyky on edelleen rajallinen, mikä johtuu sekä jäsenmaiden puutteellisista sotilaallisista suorituskyvyistä että niiden enemmistön haluttomuudesta suorittaa vaativia sotilaallisia operaatioita unionin puitteissa. Toisaalta EU:n rajalliselle sotilaalliselle panostukselle Afganistanissa on ymmärrettävät perusteet. Eurooppalaiset valtiot toimivat Afganistanissa ensisijaisesti osana Naton johtamaa liittoumaa, minkä vuoksi Nato oli – tai olisi ollut – luontevin foorumi koordinoida eurooppalaisten maiden evakuointitoimia”, katsotaan julkaisussa.
Tutkijat huomauttavat, että vaikka Suomi EU-jäsenmaana keskittyy ymmärrettävästi arvioimaan ennen kaikkea unionin toimintaa, nostaa Afganistanin operaation päätös esiin kysymyksiä myös Naton poliittisesta ja strategisesta ohjauskyvystä.
Julkaisussa korostetaan myös, että Yhdyvaltojen ja sen liittolaisten kaoottinen vetäytyminen Afganistanista on tarjonnut Kiinalle ja Venäjälle tilaisuuden korostaa lännen heikkoutta. Yhdysvaltojen keskittäessä huomionsa aiempaa enemmän suurvaltakilpailuun, EU:n näkökulmasta keskeiseksi nousee Euroopan sotilaallinen toimintakyky.
”Afganistanissa kriisinhallintatyötä tehneellä Suomella tulisi myös olla aiempaa kirkkaampi näkemys siitä, miten EU:n kansainvälispoliittista asemaa tulisi vahvistaa ja miten tämä voisi parhaiten palvella Suomen turvallisuusetuja”.
Julkaisun ovat kirjoittaneet Ulkopoliitisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksesta, vieraileva vanhempi tutkija Pete Piirainen ja vanhempi tutkija Matti Pesu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hankkeesta, vanhempi tutkija Jyrki Kallio globaalin turvallisuuden tutkimusohjelmasta ja tutkija Tuomas Iso-Markku Euroopan unionin tutkimusohjelmasta.