– Haluamme kaikki saada aikaan rauhanomaisen ratkaisun, koska sotilaallista ratkaisua ei ole. Ongelma on se, että Venäjä vaikuttaa uskovan, että sotilaallinen ratkaisu on olemassa, Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen toteaa CNBC:lle antamassaan haastattelussa.
Rasmussenin mukaan Venäjä vain jatkaa epävakauden ruokkimista Ukrainassa.
– Puolustusaseiden toimittamista ukrainalaisille on harkittava, Rasmussen sanoo.
Anders Fogh Rasmussenin mukaan on selvää, että Ukrainassa operoi Venäjän armeijan joukkoja.
– Tiedämme myös, että Venäjä on kerännyt kymmeniä tuhansia sotilaita Ukrainan rajalle. Tässä tilanteessa meillä on enemmän tai vähemmän velvollisuus auttaa Ukrainaa puolustamaan itseään.
Ukrainassa käytiin viime viikolla kovimmat taistelut kuukausiin. Kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan taisteluita käytiin ainakin Itä-Ukrainan Donetskin alueella sijaitsevassa Marinkassa.
Etyjin raportin perusteella separatistijoukot olivat tuoneet Minskin sopimuksessa kiellettyjä raskaita aseita kuten panssarivaunuja, tykistöä ja raketinheittimiä asemiin alueelle jo ennen taistelujen alkua. Myös Ukrainan armeija toi myöhemmin taistelukentälle raskasta aseistusta.
Taistelun jälkeen Ukrainan presidentti Petro Poroshenko varoitti Ukrainan parlamentissa pitämässään puheessa Venäjän suunnittelevan hyökkäystä Ukrainaan.
Rasmussen sanoo toivovansa, että Ukrainan kriisiin voitaisiin löytää ratkaisu pian.
– Toivo ei kuitenkaan riitä, hän toteaa.
– Pelkään pahoin, että tämä jatkuu pitkään, ei ikuisesti, mutta pitkään, ehkä jopa vuosikymmeniä.
Rasmussen teroittaa, ettei Ukrainan kriisissä ole kyse vain Krimistä tai Itä-Ukrainasta. Hänen mukaansa Venäjän toimet Ukrainassa ovat osa sen johdon suurta suunnitelmaa, jonka tavoitteena on ulottaa Venäjän vaikutuspiiri sen lähimaihin.
– Venäjä haluaa pitää naapurinsa heikkoina ja estää heitä tavoittelemasta integraatiota Euroopan unionin ja Naton kanssa.
Suunnitelman toteuttamiseen kuuluvat hänen mukaansa hiljaa kytevät konfliktit, joita Venäjä ylläpitää muuallakin kuin Ukrainassa.
Hän nostaa esimerkkeinä esiin muun muassa Moldovan ja Ukrainan välissä sijaitsevan Transnistrian. Alue on itsenäistynyt yksipuolisesti Moldovasta ja Venäjällä on siellä vahva sotilaallinen läsnäolo. Alue ei ole maateitse kytköksissä Venäjään.
Lisäksi Rasmussen huomauttaa Venäjän toimista Georgian Abhasian ja Etelä-Ossetian separatistialueilla.