Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb, sosialidemokraattien puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä keskustelivat seuraavan hallituksen keskeisistä kysymyksistä Elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Evan tuoreen Nato-kyselyn mukaan suomalaisten Nato-vastustus on vähentynyt tuntuvasti. Vuonna 2012 Nato-jäsenyyttä kannatti vain 14 prosenttia suomalaisista, mutta nyt jo 26 prosenttia. Naton vastustajien määrä on puolestaan pudonnut 65 prosenttista 43 prosenttiin.
Alexander Stubb kuitenkin huomautti, että Natoon ei kannata mennä gallupien tai kannatuksen takia.
– Natoon mennään silloin, kun se on Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa intressissä, hän paalutti.
Hän kertoi olevansa itse vahvasti sitä mieltä, että Natoon olisi pitänyt liittyä 25 vuotta sitten. Nyt jäsenyyttä ei hänen mielestään kuitenkaan kannata hankkia, koska kansainvälispoliittinen tilanne on todella tiukka.
– Uskon, että meistä tulee Naton jäsen eikä meidän missään nimessä pidä sulkea ovea seuraavan hallituskauden aikana, Stubb sanoi.
Hänen mukaan Nato lisäisi Suomen turvallisuutta ja vaikutusmahdollisuutta. Lisäksi se toisi meidät siihen arvoyhteisöön, johon me kuulumme eli läntisten demokratioiden joukkoon
Rinteen mielestä Suomi on jo läntisessä arvoyhteisössä, eikä sen takia Naton jäsenyyttä tarvita.
– SDP:n vakaa kanta on se, että sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava oma puolustus ovat meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme peruskiviä. En näe tällä hetkellä mitään erityistä muutosta tähän arvioon, Rinne sanoi.
Sipilän mukaan ilman muuta taustalla täytyy gallupien sijasta olla nimenomaan valtiojohdon arvio siitä, onko turvallisuuspoliittinen tilanne muuttunut niin, että jäsenyyshakemus olisi ajankohtainen.
– Itse näen, että nyt Nato-jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista, mutta en myöskään sulkisi hallitusohjelmassa porttia siltä, etteikö asiaa voitaisi valmistella tai jopa hakea, jos tilanne tai arvio muuttuu joksikin toiseksi, Sipilä sanoi.
”Venäjän kanssa meidän pitää elää”
Kysymykseen Venäjästä Sipilä vastasi, että Venäjän merkitys tulee olemaan meille suuri myös jatkossa.
– Kyllä meidät kaikki ehkä yllätti tämä vuosi sitten alkanut kehitys, mutta se ei estä sitä, että Venäjä jatkossakin on meille tärkeä kauppakumppani. He säilyvät meidän naapurina ja sillä tavalla Venäjä on tärkeä osa meidän ulko- ja turvallisuuspoliittista ajattelua, Sipilä sanoi.
Rinne ei usko, että Venäjästä tulisi samanlainen arvoyhteisö kuin mitä läntinen Eurooppa on, koska siellä pitkä erilainen kulttuurihistorian perimä. Hän kuitenkin arveli, että Venäjän täytyy uudistaa taloutensa.
– Minusta ei kannata yrittää pakottaa Venäjää muuttumaan, vaan Venäjän pitää sisältäpäin muuttua vahvemmin demokraattiseksi, Rinne totesi.
Stubb puolestaan puhui kylmän sodan jälkeisen aikakauden lopusta. Viimeiset 25 vuotta on Venäjää yritetty yhdistää länteen, mutta se keskustelu kannattaa hänen mukaansa nyt lopettaa.
Venäjästä ei Stubbin mielestä tule normaalia länsimaista demokratiaa. Kehitys alkoi hänen mukaansa jo vuonna 2008 Georgian sodan yhteydessä, kun etupiiriajattelu ja valtapolitiikka tulivat uudelleen valloilleen.
– Venäjä ei ole eikä halua olla sääntöjen vastaanottaja, vaan se haluaa olla sääntöjen tekijä. Sen Venäjän kanssa meidän pitää elää, Stubb sanoi.
Keskustelun lähetti tiistaina illansuussa Pörssitalosta suorana Ylen Uutiset Areenassa.