”On tärkeää, että armeijoiden välillä on yhteys normaalitilanteessa, jotta väärinymmärrykset ja asioiden karkaaminen käsistä voidaan välttää, jos jotakin epätavallista sattuu”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toteaa Guardianin haastattelussa.
Hän viittasi Naton tuoreeseen päätökseen avata jälleen ympäri vuorokauden auki olevan kuuma linja Venäjälle.
Stoltenbergin lausunnoista huolimatta Naton kerrotaan karkottaneen kymmeniä epäiltyjä venäläisiä vakoojia Brysselin päämajastaan.
Nato päätti huhtikuussa rajoittaa puolustusliittoon kuulumattomien maiden Brysselin delegaatiot 30 henkeen. Venäjän edustusto on ainoa, johon päätöksellä on vaikutusta.
Sen edustajien varsinaisesta määrästä ei ole varmaa tietoa. Venäjän omien sanojen mukaan diplomaatteja oli ennen päätöstä 37. Eräs Guardianille puhunut Nato-lähde kertoo heitä olleen 61 ja toinen taas väittää, että venäläisiä olisi ollut peräti 90.
Stoltenberg myöntää, että puolustusliittoon kuulumattomista maista vain Venäjällä on ollut yli 30 edustajaa Naton päämajassa. Hänen mukaansa päätöstä edustajien määrän rajoittamisesta ei kuitenkaan ole tietoisesti kohdistettu Venäjään.
”Olemme päättäneet lopettaa kaiken käytännön yhteistyön venäläisten kanssa, mutta säilytämme poliittiset ja sotilaalliset yhteydet. 30 henkilön delegaatio riittää tähän paremmin kuin hyvin”, Stoltenberg sanoo.
Lehdistölle puhuneiden lähteiden mukaan päätöksen taustalla on todellisuudessa halu vaikeuttaa Venäjän tiedustelutoimintaa. Sisäpiiriläisten mukaan vain neljä venäläistä saa enää liikkua ilman saattajaa Naton päämajan tiloissa. He ovat Nato-lähettiläs Aleksander Grushko sekä hänen avustajansa, sihteerinsä ja autonkuljettajansa.
Nato-lähteiden mukaan jopa joka toisen Nato-delegaatioon kuuluvan venäläisen uskotaan työskennelleen maansa tiedustelupalvelulle.