– Viime viikonloppuna saimme nähdä, millainen mediamyrsky voidaan saada aikaan, kun yhteiskunnallinen epäkohta koetaan riittävän tärkeäksi. Toivon sydämestäni, että myös tämä seuraava aihe herättäisi toimittajien ja kansalaisten myötätunnon vastaavalla voimalla kuin Särkänniemestä Ateenaan siirretyt delfiinit, joiden siirrosta väljempiin vesiin olen sinällään tyytyväinen, kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah totesi puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kotkassa.
– Moni laitosvanhus mielellään ottaisi vastaan yhtä hyvää huolenpitoa kuin mitä delfiineille osoitettiin. Neljällä delfiinillä oli seitsemän hoitaja-kouluttajaa ja kaksi eläinlääkäriä. Tämän päivän laitosvanhus joutuu tyytymään vähempään, Essayah sanoi.
Essayah muistutti Valviran raportista, jonka mukaan vanhusten sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä työskentelevistä peräti 93 prosenttia on havainnut vanhusten kaltoinkohtelua.
– Riittääkö 1-2 hoitajaa 18 vanhukselle? Ei riitä. Hoitajien suhteellista määrää laitoksissa ei voida vähentää. Tarve on päinvastainen. Mitoituksessa on otettava huomioon, että laitoksissa asuvat nykyään vain he, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut ja hoidontarve on suuri. Tämä siksi, että vanhusten laitoshoitoa samanaikaisesti aktiivisesti vähennetään ja kotihoitoa lisätään.
Palkkatukea ja starttirahaa
Kristillisdemokraatit ehdottaa, että 100 viimeistä ansiosidonnaisen päivää saisi käyttää palkkatukeen tai starttirahana yrityksen perustamiseen
– Hallitus linjasi keväällä, että työttömyysturvan perusosaa voisi käyttää palkkatukena. Samalla hallitus kaavailee ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä porrastamalla. Jälkimmäinen on jo herättänyt vastustusta palkansaajajärjestöissä, kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah totesi puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kotkassa.
Kristillisdemokraatit ehdottaa ansiosidonnaisen lyhentämisen sijaan, että jo ensi vuonna sallittaisiin 100 viimeisen ansiosidonnaisen päivän käyttäminen palkkatukeen tai vaihtoehtoisesti starttirahana oman yrityksen käynnistämiseen.
Sari Essayahin mukaan työttömyyden pitkittyessä on suuri riski, että raha kuluisi joka tapauksessa etuuteen. Lisäksi rajaus 100 viimeiseen päivään ei Essayahin mukaan aiheuttaisi kilpailun vääristymää.
– On muistettava, että mahdollisuudessa työllistää on suuria alueellisia eroja. Ansiosidonnaisen lyhentäminen porrastamalla ei toimi työllistymisen kannusteena vaikeilla työttömyysalueilla.
”Kannustava perusturva”
Sari Essayah luonnehti työttömyysturvan 300 euron suojaosaa ”kohtuulliseksi lääkkeeksi akuuttiin vaivaan”.
– Sama ongelma on kaikissa perustulomalleissa. Se kynnys tulee aina vastaan jossain vaiheessa ja työllistyminen vaikeutuu. Kannustinloukku ei suojaosalla katoa, vaan siirtyy uuteen paikkaan ja samalla pahenee.
Kristillisdemokraatit nimittää omaa malliaan ”kannustavaksi perusturvaksi”. Essayahin mukaan mallissa työnteko on aina kannattavaa, koska sosiaalietuuden leikkaantuminen ja verotus vähentävät käteen jäävää palkkasummaa lineaarisesti eikä hyppäyksin kuten nykyään.
– Kannustava perusturva on sovellutus Iso-Britanniassa käytössä olleesta ja laajennettavasta Universal Credit –mallista. Se sovittaa yhteen sosiaaliturvan ja palkan, purkaa viiveet maksatuksissa ja tekee lyhytaikaisen ja matalapalkkaisemmankin työn vastaanottamisen kannattavaksi, Essayah listasi.
Kristillisdemokraattien tarjoamassa mallissa verotus, sosiaaliturva, palkka ja muut tulot sovitetaan yhteen reaaliaikaisesti kansallisessa tulorekisterissä.
– Malli ei ole perustulokokeilussa mukana, koska se edellyttää tulorekisteriä, jota ei kyetty saamaan tässä aikataulussa aikaiseksi. Nyt herää kysymys, mitä mieltä on järjestää kiireellä kallis perustulokokeilu, kun potentiaalisin malli ei pääse mukaan, Essayah kysyi.
Hänen mielestään perustulokokeilua kannattaa siirtää parilla vuodella eteenpäin ja samalla nopeuttaa tulorekisterin valmistumista