Amerikkalainen The New York Times uutisoi Suomen ”kansallisesta kateuspäivästä”, jolloin kaikkien kansalaisten ansiotulot viime vuodelta tulivat torstaina julkisiksi.
NYT kertoo, että suomalaisten tapa julkistaa verotiedot läpinäkyviksi kaikille on harvinaista jopa pohjoismaissa. Lehden mukaan verotietojen julkistaminen on ristiriidassa yksityisyydensuojan kanssa ja on saattanut jopa vaikuttaa epätasa-arvon lisääntymiseen.
– Marraskuun ensimmäisen päivän datavedos on koko valtakunnan puheenaihe. Kenellä menee hyvin ja kenellä huonosti, kuka on myynyt yrityksensä, kuka Instagram-tähti on oikeasti köyhä ja kuka rikas, Suomessa vieraillut Ellen Barry kirjoittaa. Hän jatkaa, että kyse on myös siitä, kuka maksaa verot ja kuka kiertää niitä.
– Pamplona voi ylpeillä härkäjuoksullaan, Rio de Janeirolla on karnevaalinsa, mutta Helsinki yksin viettää ”kansallista kateuspäivää”, jolloin jokaisen suomalaisen verotettavat tulot tulevat julkisiksi tasan kello kahdeksan aamulla, Barry jatkaa.
Myös jotkut amerikkalaiset taloustieteilijät ovat osoittaneet suurta kiinnostusta palkkojen paljastamiseen viime vuosina. Julkisia verotietoja on NYT:n mukaan perusteltu esimerkiksi sukupuolten välisiä välisiä palkkaeroja ja epätasa-arvoa.
Kirjoittajan mukaan verotietojen yhteys tasa-arvoon on kuitenkin kyseenalainen, mutta julkisuus varmasti lisää tyytymättömyyttä. NYT viittaa tutkimukseen, jossa Kalifornian yliopiston tiedekunnan jäsenten verotiedot asetettiin julkiseksi vuodeksi. Kokeilu osoitti, että huonommin palkatut ihmiset olivat tyytymättömämpiä työhönsä, kun tiesivät muiden tienaavan työpaikalla enemmän.
Norjalainen tutkimus todisti saman lopputuloksen. Mitä matalampi ihmisten tulotaso oli, sitä tyytymättömämpiä ihmiset olivat elämäänsä.
– Kun julkaisemme luvut, vähemmän tienaavat ihmiset alkavat pohtia, miksi kollegani tienaavat enemmän. Työllämme on vaikutusta siihen, että ihmisille maksetaan enemmän, luonnehtii Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen NYT:n haastattelussa.
– (Verotietojen) kaltainen lisätieto ei ehkä ole sellaista, mikä parantaa yleistä hyvinvointia, kertoo Alexandre Mas, yksi Kalifornian yliopiston raportin kirjoittajista.
Uutisessa kerrotaan, että Suomessa on ollut pitkään lannistavaa rikkautta. Aiheesta vitsaillaan viittamalla suomalaiseen runouteen. Uutiseen on liitetty katkelma Eino Leinon runosta.
– Kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Niin suomalaista, uutisessa sanotaan.