[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”taneli-lahti-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Britannian pääministeriä Theresa Mayta ei pidä syyttää. Suurin syypää saarivaltion kaaokseen on hänen edeltäjänsä David Cameron, joka jo vuonna 2012 alkoi puhua, että EU:n pitää antaa briteille paremmat jäsenyysehdot. Näin ajattelee Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti.
EU-maiden johtajien tapaamisessa Cameron uhkaili kollegojaan kansanäänestyksellä.
– Se oli alhaista, suoraan sanottuna, muistelee Lahti, joka ennen EK:ta seurasi Brexitin etenemistä EU-komissiossa.
EU-johtajat lupasivat Britannialle joustoja, mutta se ei riittänyt. Cameron vei maansa jäsenyyden kansanäänestykseen.
– Muut johtajat tunsivat tulleensa nenästä vedetyiksi. He olivat joustaneet ja etsineet briteille ratkaisuja, mutta silti hän järjesti kansaäänestyksen. Silloin oli selvää, että tämä ei pääty hyvin, Lahti sanoo.
Theresa May on selvinnyt neuvottelijana kelvollisesti, Lahti arvioi.
– Tilanne oli aivan mahdoton. May ei halunnut Brexitiä mutta kantoi vastuun. Hän on tehnyt virheitä mutta yrittää hallita prosessia, jossa voi vain hävitä.
Tällä hetkellä on auki, miten Britannian ero toteutuu. Lahti ei usko Brexitin peruuntuvan kokonaan. Se edellyttäisi uutta äänestystä, mutta selvää ei edes ole, mitä kansalta kysyttäisiin.
– Kansanedustajat eivät kahteen vuoteen ole saaneet asiaan selvyyttä, ja sitten pyydettäisiin kansaa päättämään, Lahti ihmettelee.
Brittien EU-eron takana on vuosia jatkunut parjauskampanja, jossa EU:ta on pidetty syyllisenä melkeinpä mihin tahansa ongelmaan. Samanlaista parjausta on nähty toki muissakin jäsenmaissa. Lahti muistuttaa paradoksista: kansalaiset pitävät EU:sta enemmän kuin koskaan vuoden 1983 jälkeen, siis siitä lähtien, kun asiaa on ylipäänsä kysytty.
– Eurooppalaiset ovat EU-myönteisiä, mutta monessa maassa hallitukset ratsastavat EU-vastaisuudella ja kansallismielisyydellä.
EU:ta kannattavat kansalaiset siis äänestävät valtaan poliitikkoja, jotka vastustavat EU:ta. Lahti sanoo, että selitystä on vaikea löytää.
– Onko lopulta kyse kansallisvaltion kriisistä? Kansallisvaltiot eivät pysty enää lunastamaan lupauksia, ja kansalaiset aistivat sen. He haluavat muutosta ja protestoivat.
Lahti syntyi ja kasvoi Helsingissä. Lapsuuskoti löytyy kivenheiton päästä rautatieasemalta, samoin oma koulu. Lahden vanhemmat olivat kaukonäköisiä ja laittoivat pojan saksalaiseen kouluun, mikä ei 1970-luvulla ollut tavanomaista.
– Aluksi harmitti, kun kaverit jäivät Taivallahteen, mutta myöhemmin tajusin, että se oli viisas teko.
Isä teki töitä lääkeyhtiö Orionissa ja kertoi pojalleen jännittävistä ulkomaanmatkoista. Milloin hän oli joutunut Iranissa keskelle vallankumousta, milloin katsellut Neuvostoliitossa vallan vaihtumista. Taneli Lahti päätti, että hänkin tavoittelee kansainvälistä liikemiesuraa.
Hän lähti kotikaupungistaan Turkuun opiskelemaan kauppatieteitä, toisaalta halvemman asumisen vuoksi, toisaalta osana nuoren miehen itsenäistymisprosessia. Ja kun opintoja oli takana muuta vuosi, tiedekunnan kanslian ilmoitustaululla mainostettiin opiskelua Saksassa Erasmus-stipendin turvin.
Lahti täytti hakemuksen, koska ”kansliassa oli jono ja sattui olemaan aikaa”, ja tuli valituksi. Hän lähti lama-Suomesta Nürnbergin yliopistoon ja väitteli siellä tohtoriksi.
Kansainvälinen ura oli käden ulottuvilla, mutta koti-ikävä alkoi vaivata. Lahti muutti Suomeen. Nuorille ekonomisteille oli niukasti töitä tarjolla, joten hän haki ja pääsi ulkoministeriöön kansanväliselle kurssille.
– Ajattelin, että tämäpä erikoista, virkamieheksi. Mutta siellä oli niin paljon fiksua väkeä, minua fiksumpaa, että tännehän voi hyvin jäädä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1548844789993{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”taneli-lahti-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Pian ulkoministeriö lähetti Lahden Moskovaan.
Venäjä oli hänelle entuudestaan tuttu, koska hän oli tehnyt Turun yliopistoon lopputyönsä Venäjän siirtymätalouksista ja käynyt maassa useaan kertaan 1990-luvun alkupuolella. Vielä niihin aikoihin optimismi eli Venäjällä.
– Oli surkeaa ja köyhää, mutta ihmisissä oli toivoa, koska jokin muuttui ja syntyi vapauksia. He olivat kiinnostuneita ulkomaalaisista.
1990-luvun edetessä toivo alkoi kadota. Talous romahti ja kansalaiset menettivät – jälleen – säästönsä.
Kolmen vuoden Moskovan-rupeaman jälkeen Lahti muutti Brysseliin ja siirtyi siellä ulkoministeriöstä EU-komissioon. Vuonna 2006 asemapaikaksi tuli taas Moskova, nyt uudessa roolissa koko EU:n edunvalvojana.
Ilmapiiri oli täysin toinen. Jos vielä kymmenen vuotta aiemmin venäläiset haaveilivat yhteistyöstä EU:n kanssa, nyt siitä ei ollut mitään jäljellä. Neuvostonostalgia ja imperialismin ihanne olivat tulleet tilalle.
– Eurooppa oli vihollinen, ulkomaalaisille irvailtiin ja ilkeiltiin. Moskova oli luotaantyöntävä paikka, rikas mutta henkisesti hyökkäävä.
Brysselissä ei aluksi uskottu, että Venäjä oli muuttunut. Vasta kun venäläisjoukot hyökkäsivät Georgiaan vuonna 2008, nähtiin että itänaapuri kulkee eri suuntaan. Tulevaisuus ei Lahden mielestä näytä tämän valoisammalta. Hyvää on, että Venäjä on tällä hetkellä vakaa eikä se sodi tämän enempää. Suurta romahdustakaan ei ole näköpiirissä.
– Toivon, että jatkossa tapahtuu mahdollisimman vähän. Isot muutokset johtavat vain huonompaan suuntaan.
Jotain myönteistäkin hän näkee: Venäjän valtio käyttää vastuullisesti rahaa ja on noudattanut maltillista finanssipolitiikkaa koko 2000-luvun ajan. Valtavaa velkakuplaa ei ole päässyt syntymään. Mutta kun katsotaan tulevaisuuteen, Venäjän strategia on kelvoton.
– Pitkällä aikavälillä fossiilisten polttoaineiden vienti ei ole voittava strategia, Lahti sanoo.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1548844797586{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”taneli-lahti-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Lahdella on työhuone sekä Brysselissä että Helsingissä. Suurimman osan ajastaan hän viettää EU-pääkaupungissa. Koko uransa ajan hän on matkustanut paljon, ja yleensä matkoilla kulkee työsalkun lisäksi mukana miekkailulaukku. Hän aloitti määrätietoisen miekkailun nuorena miehenä, kun piti tehdä valinta sen ja jääkiekon välillä.
– Salilla tapaa tuttuja eri puolilla maailmaa, ja yleensä on tervetullut kaikkialla.
Miekkailun seuraajat muistavat, miten Lahti 1990-luvulla keräsi Suomen mestaruuksia useissa aselajeissa. MM-kisoissakin hän kilpaili, mutta jättimenestystä ei tullut. Viime marraskuussa hän nappasi kalpamiekkailun ykköspaikan veteraanien SM-kisoissa, ja ensi kesänä edessä ovat MM-kisat Ranskan Cognacissa.
Entä millainen on hyvä miekkailija?
– Pitää olla nopea, luova ja keskittymiskykyinen. Tarvitaan myös rytmitajua. Adrenaliinia on hyvä olla, mutta liika aggressiivisuus voi kostautua.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1548845095394{margin-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1548845102776{margin-top: 20px !important;}”]
Viisas valinta
Suomi johtaa ensi syksynä puhetta EU-ministerineuvostossa. Sitä ennen hallituspohja saattaa vaalien seurauksena vaihtua. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ottikin kaikki puolueet mukaan työryhmään valmistelemaan Suomen kautta.
– Sipilä teki viisaasti. Seuraavalle hallitukselle on suunta annettu, sanoo Taneli Lahti.
Lahden mukaan puolueet ovat suurissa kysymyksissä olleet yleensä melko yksimielisiä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]