”Nosti pintaan joka perheessä elävät Suomen sotien kokemukset”

Kuka uskoo, että Suomi olisi selvinnyt antautumalla Venäjän vaatimuksille?
Suomalaisevakkojen kolonna matkalla kohti uutta rajaa talvisodan päätyttyä Ruskealassa 16.3.1940. LEHTIKUVA / HANDOUT / SA-KUVA
Suomalaisevakkojen kolonna matkalla kohti uutta rajaa talvisodan päätyttyä Ruskealassa 16.3.1940. LEHTIKUVA / HANDOUT / SA-KUVA

Historioitsija Martti Häikiö kirjoittaa Facebookissa Suomen Nato-jäsenyyden vastustajista. Hänen mukaansa he selittävät liittymisen ”median ja Yhdysvaltojen salajuoneksi, johon tyhmä kansa ja vielä tyhmemmät kansanedustajat sortuivat tunnekuohussa järjen syrjäyttäen”.

– Minä tulkitsen, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti pintaan lähes joka perheessä ja suvussa elävät Suomen sotien yhteiset kokemukset, Martti Häikiö kuittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos - sisältö jatkuu alla

– Valtavien uhrien ansiosta tärkein säilyi: itsenäisyys, vapaus ja kansanvalta. En tunne ketään, jonka mielestä Suomi olisi selviytynyt maailmansodasta paremmin, jos se olisi antautunut Venäjän etupiirivaatimuksille syksyllä 1939 kuten muun muassa Viro teki.

– Ukrainan sota avasi oven, josta Suomen oli lopulta mahdollista päästä vertaisryhmäänsä myös turvallisuuspolitiikassa, Häikiö toteaa.

Mainos