Kun perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) aloitti viime heinäkuussa, hän sai työpöydälleen valinnanvapauslain uudelleen valmistelun. Perustuslakivaliokunta oli tyrmännyt lakiesityksen kesäkuussa.
– Hallituksen punaisena lankana on ollut väistämättä perustuslakivaliokunnan lausunto. Se ohjeisti joissain kohdissa selkeästi esimerkiksi luopumaan yhtiöittämisvelvoitteesta ja sitten oli kohtia, joissa oli tulkinnanvaraisuutta ja joita hallitus on parhaansa mukaan yrittänyt toteuttaa, Saarikko sanoi tänään tiedotustilaisuudessa.
Lain valmistelussa on Saarikon mukaan käytetty perustuslaki- ja sote-asiantuntijoita arvioimaan sitä, onko hallitus menossa esityksensä kanssa oikeaan suuntaan.
Hallitus antoi esityksen valinnanvapauslaiksi tänään eduskunnalle. Saarikon mukaan eduskunnalle jää riittävästi aikaa käsitellä lait ja maakunnille jää aikaa valmistautua maakuntavaaleihin, jotka aiotaan järjestää tänä vuonna 28. lokakuuta.
Valinnanvapauslain tavoitteet eivät ole muuttuneet. Lailla lisätään palvelunkäyttäjien äänen kuuluvuutta, vahvistetaan palveluiden saatavuutta ja jatkossa laadulla on aiempaa enemmän merkitystä.
– Valinnanvapaus on maakunnan työkalu toteuttaa järjestämisvelvollisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Aikatauluun, yhtiöittämiseen ja asiakaseteleihin muutoksia
Keskeisiä muutoksia nyt eduskunnalle annetussa laissa perustuslakivaliokunnan kaatamaan lakiesityksen verrattuna ovat uudistuksen aikataulutus.
Lausunnon vuoksi uudistus lykkääntyi vuodella. Maakunnat aloittavat vuoden 2020 alussa ja vastaavat palveluiden järjestämisestä. Saman vuoden kesällä maakunnat ottavat käyttöön asiakassetelit ja henkilökohtaisen budjetin. Asiakasseteli voidaan myöntää sosiaalihuollon palveluihin ja yksittäisiin toimenpiteisiin sairaanhoidossa. Henkilökohtainen budjetti on tarkoitettu paljon palveluita käyttäville.
Julkiset ja yksityiset sote-keskukset, joihin ihmiset saavat listautua asiakkaiksi, aloittavat vuoden 2021 alussa. Erikoisalojen palvelut täydentävät sote-keskusten palveluja vuotta myöhemmin. Julkiset ja yksityiset hammashoitolat, joiden asiakkaiksi listaudutaan, aloittavat vuoden 2022 alussa. Sote-keskusta ja hammashoitolaa saa vaihtaa puolen vuoden välein.
Joissain maakunnissa valinnanvapaus alkaa pilottina jonkin osa-alueen osalta jo ensi kesänä lain tultua voimaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen laista on poistettu liikelaitosten yhtiöittämisvelvoite. Asiakasseteleiden osalta lakia muutettiin siten, että asiakassetelin voi myöntää vain maakunnan liikelaitos, ei sote-keskus.
Asiakasseteleihin ja erikoisaloihin harkintavaltaa
Viime syksyn lausuntokierroksen jälkeen hallitus on tehnyt joitain muutoksia lakiesitykseen. Hallitus tiedotti jo joulukuussa muuttavansa lakiesitystä siten, että asiakasseteliä on tarjottava erityisesti sosiaalihuollossa.
Erikoissairaanhoidossa asiakassetelin myöntäminen on velvoittavaa ainoastaan silloin, jos potilas ei pääse erikoissairaanhoidossa liikelaitoksen palveluihin hoitotakuun määräajassa eli maakunta ei pysty vastaamaan leikkaus- ja hoitojonopaineisiin. Maakunnalla on mahdollisuus antaa asiakasseteli myös moniin muihin asioihin.
Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitystä muutettiin myös siltä osin, että erikoisalojen tuominen sote-keskuksiin on velvoittavaa kahden erikoisalan osalta, mutta maakunnalle jää harkintavaltaa, mitä erikoisalat ovat.
– Kun peräänkuulutetaan palveluiden integraatiota (yhteensovittamista), sen toteutumisen tärkeimpiä edellytyksiä on se, että perustasolle, jossa on terveydenhoitoa ja sosiaalitason neuvontaa, tuodaan erikoisalojen osaaminen, mikä voi tarkoittaa geriatria tai lastenlääkäriä tai vaikkapa psykiatrista hoitajaa. Ihmistä ei lähetetä pois, vaan tuodaan palvelu hänen luokseen, Saarikko sanoi.
Lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon jälkeen lakiesityksen vaikutusarvioita on tarkennettu erityisesti taloudellisten vaikutusarvioiden ja maakunnan ohjausvallan osalta.
Valinnanvapauden kautta järjestettävien palvelujen arvon arvioidaan olevan 29 prosenttia maakuntien järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Se tarkoittaa 5,3 miljardia euroa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksesta vuoden 2016 tasossa.
Perustuslakivaliokunnalle aiempaa parempi esitys
Saarikko ei suoraan vastannut, kuinka luottavainen hän on, että valinnanvapauslaki menee perustuslakivaliokunnasta läpi. Hän toisti, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa oli selkeitä muutosvelvoitteita. EU-oikeudellisesta arviosta Saarikko sanoi, että he ovat omasta mielestään vastanneet siihen.
– Rohkenen sanoa, että tämän esityksen myötä yrityksen ja erehdyksen menetelmällä on tehty uusi esitys. Se on parempi kuin aiempi. Se on tasapainoisempi ja se astuu voimaan vaiheistetummin, mikä antaa maakunnille aikaa toteuttaa tuotantotavan muutos. Siltä osin olen nöyrin, mutta luottavaisin mielin, Saarikko sanoi.
Ministereiltä kysyttiin, kaatuuko hallitus tai voidaanko maakuntamalli viedä maaliin, jos kokoomus ei hyväksy valinnanvapausmallia esitetyssä muodossa.
– Olemme koko ajan lähteneet siitä hallituksessa, että tämä on kokonaisuus. Sote, joka pitää sisällään valinnanvapauden, ja sitten on maakuntauudistus. En ole kenenkään kuullut hallituksen sisällä sanoneen, ettei näin olisi, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoi.
Saarikon mielestä se, että valinnanvapauslaki saatiin annettua eduskunnalle, kertoo hallituksen toimintakyvystä.
– Mitä tulee eduskunnan suuntaan, ei ole vaiettu totuus, että valinnanvapaus on ollut se elementti, jota nimenomaan kokoomus on halunnut vahvasti korostaa tässä uudistuksessa, Saarikko sanoi.
Vehviläinen sanoi, että he eivät lähde jossittelemaan, mitä tapahtuu, jos valinnanvapaus kaatuu eduskunnassa.
Valinnanvapauslain käsittely alkaa ensi viikolla eduskunnassa.
Lue myös:
Päivi Nerg: Komissiolta on saatu epävirallisesti neuvoja EU-notifioinnista