Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) esittää ylioppilasarvosanoihin, keskitettyyn hakurekisteriin ja älykkääseen algoritmiin perustuvaa järjestelmää, joka korvaisi nykyisen pääsykoepainotteisen järjestelmän.
VATT kertoo tiedotteessaan, että uudistus poistaisi taktikoinnin, mutta jättäisi korkeakouluille autonomian päättää valintakriteereistä. Ehdotus kuvataan torstaina julkaistussa paperissa ”Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat”.
Pääsääntöisesti ylioppilaskirjoitusten arvosanoihin perustuvassa järjestelmässä hakijat listaisivat opintolinjat henkilökohtaiseen toivejärjestykseensä. Korkeakoulut määrittelisivät linjakohtaisesti, miten hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen. Arvostukset syötettäisiin keskitettyyn rekisteriin, ja opiskelupaikat jaettaisiin erityisen algoritmin perusteella.
VATT:n tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarisen ja erikoistutkija Matti Sarvimäen esittämä malli on jo käytössä maailmalla. Mallissa hakijoiden kannattaa paljastaa todelliset toiveensa. Kukin hakija saa mahdollisimman mieluisan paikan niiden vaihtoehtojen joukosta, joihin hänen on mahdollista päästä, kun muiden hakijoiden toiveet ja korkeakoulujen kriteerit on otettu huomioon.
Malli pohjautuu kaksisuuntaisten markkinoiden teoriaan, josta Alvin E. Roth ja Lloyd S. Shapley palkittiin taloustieteen Nobelilla 2012.
Hyvä opiskelijavalintajärjestelmä on tutkijoiden mukaan sellainen, joka ei pakota hakijaa tasapainottelemaan todellisten toiveidensa ja sisäänpääsyn todennäköisyyksien välillä. Hyvä järjestelmä myös kohtelee hakijoita yhdenvertaisesti, on tehokas eikä rankaise aiemmista virheistä tai huonosta onnesta.
Nykyinen, pääsykokeisiin perustuva malli on heidän mukaansa ongelmallinen kaikista näistä näkökulmista. Pääsykokeet pakottavat tutkimuksen mukaan taktikointiin, sillä ne rajoittavat henkilön mahdollisuutta hakea samana vuonna usealle alalle.
”Uravalinta itsessään on niin vaikeaa, että on kohtuutonta laittaa nuoret lisäksi arvailemaan, minne he voisivat tulla valituksi. Kun taktikointia ei tarvitse tehdä, hakija voi keskittyä miettimään, mitä hän todella haluaa opiskella”, Tuomas Pekkarinen sanoo.
”Pääsykoejärjestelmää perustellaan mahdollisuuksien tasa-arvolla, mutta todellisuudessa pääsykokeet voivat vähentää sitä”, VATT:n tutkijat huomauttavat.
He muistuttavat, etteivät kaikki voi käyttää kuukausia valmistautuakseen pääsykokeisiin, tai pysty osallistumaan kalliille valmennuskursseille.
Opintojen aloittamisen viivästymiseen liittyvät kustannukset tunnetaan, mutta valintakokeisiin valmistautumiseen käytetty aikakin on kustannus. Se ei tutkijoiden mukaan näy yliopistojen tai valtion budjetissa, mutta on silti todellinen.
”Yhteiskunta tuhlaa resursseja pakottamalla nuoret lukemaan pääsykokeisiin. Niistä luopuminen olisi järkevää sekä tehokkuuden että oikeudenmukaisuuden kannalta”, Matti Sarvimäki huomauttaa.