Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pasi Rautio tutkii muuttuvan ilmaston vaikutuksia pohjoisen talveen ja sitä kautta kasveihin ja maaperään. Suomen Akatemian rahoittama tutkimus on alkanut syyskuussa 2013 ja jatkuu vuoden 2017 syksyyn asti.
2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli Suomen lämpötilanmittaushistorian lämpimin. Lämpeneminen näkyy erityisesti pohjoisessa talvi-ilmastossa.
Nykyisen lämpötilamuutoksen erottaa aikaisemmista vaihteluista nopeus. Entisaikaan vaihtelut tapahtuivat pitkällä aikavälillä, mutta nykyinen muutos on ollut hyvin nopeaa. Rautio arvioi yhdeksi syyksi lumiolosuhteiden muuttumisen.
– Ilmaston lämpeneminen on riippuvainen myös lumipeitteestä. Lumen alta paljastuva kasvillisuus ei heijasta auringon säteilyä samalla tavalla kuin lumi, vaan sitoo sitä itseensä. Tämä kiihdyttää lämpenemistä, Rautio kertoo Suomen Akatemian tiedotteessa.
Talviaikaisten lämpö- ja pakkasjaksojen vuorottelu puolestaan johtaa jääkerrosten muodostumiseen.
– Jäätymis-sulamissyklien runsastuminen ja roudan viipyminen keväällä saavat aikaan kaasujenvaihdon häiriintymisen, jonka seurauksena muun muassa happipitoisuus vähenee ja hiilidioksidin määrä lumipeitteen alla kasvaa. Jo ensimmäisen tutkimustalven jälkeen on selvinnyt, että ilmiö lisää taimituhoja, Rautio toteaa.