Eduskunnan täysistunnossa puhuttiin keskiviikkona valtioneuvoston antamasta selonteosta tiedustelulainsäädännöstä.
Kokoomuksen Jukka Kopran mielestä tiedustelulainsäädännön laatimista voi pitää ”eräänlaisena eduskunnan suurena onnistumisena ja lainsäädännöllisenä menestystarinana”.
– Viime eduskuntakaudella, kun tähän hankkeeseen ryhdyttiin, varmaan joka puolueessa oli vähän niin ja näin, onko tämä tarpeen, voidaanko tällaista tehdä, ja oli sitten kannattajia ja vastustajia. Mutta niin vaan tarpeesta päästiin samalle linjalle ja jokainen puolue kokosi joukkonsa ja yhteistuumin tämä hanke vietiin läpi yhteisymmärryksessä, Jukka Kopra sanoi.
– Ja voisin kuvitella, että meidän asemamme olisi paljon hankalampi, jos me emme tätä yhteistä hanketta olisi näin hyvin silloin saaneet läpi — ja hyvä niin.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen pyysi puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.) vastausta kysymykseensä. Se kuului näin:
– Kun meillä on nyt lainsäädäntö kunnossa ja tämän sotilastiedustelun kautta voidaan saada esimerkiksi tieto siitä, että jonkinlaisen operaation osana ollaan siirtämässä isoa joukkoa Venäjällä asuvia ulkomaalaisia ihmisiä kohti meidän rajaa, syöttämässä heitä Suomeen, niin tullaan siihen, että meidän valmiuslaissa on laajamittaisen maahantulon kokoinen reikä, Timo Heinonen aloitti.
– Kun tätä ei onnistu valmiuslainsäädännön kokonaisuudistuksen aikataulussa sulkea, niin onko hallituksessa käyty keskustelua, että väliaikainen turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin säätää omana osanaan tästä lainsäädännöstä silloin, kun tällaiselle paineelle on syntymässä aihetta, Heinonen kysyi.
Heinosen mukaan ”nyt meillä on olemassa keinot saada tietoa, mutta onko meillä keinot puuttua”. Hän toisti esimerkkinä operaation, jossa ”osana Suomen painostamista autettaisiin tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia Venäjällä asuvia kolmansien maiden kansalaisia kohti meidän itärajaa, sillä tarkoituksella, että he kaikki hakisivat turvapaikkaa”.
Keskustan Hannu Hoskonen lisäsi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on monta kertaa puhunut monessa yhteydessä valmiuslakien saattamisesta ajan tasalle. Se on Hoskosen mielestä maan turvallisuuden kannalta aivan välttämätöntä.
Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) totesi vastauksessaan, että keskustelussa esille oli tullut koko lainsäädännön ajantasaisuus suhteessa hybridiuhkiin.
– Siinähän me paraikaa teemme työtä. Meillä on sisäministeriössä yhdessä oikeusministeriön kanssa asetettu työryhmä, joka meidän ihan normaaleja lakeja tarkistaa ja katsoo, että ne ovat ajantasassa. Sitten tämä valmiuslain uudistaminen on pidempiaikainen prosessi, ja sehän on käynnissä tuolla oikeusministeriössä, Krista Mikkonen sanoi.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi vastauksessaan, ettei käsiteltävänä olleessa selonteossa ”käsitellä varsinaisesti sisältöasioita” ja kysymys meni toisten ministeriöiden tontille.
– Mutta sen tietysti voin todeta, että pidän tärkeänä, että valmiuslakia uudistetaan ja mieluiten viivyttelemättä. Työkaluja meillä sinällään on olemassa tälläkin hetkellä, emme ole kädettömiä, mutta asiat voisivat olla tässä suhteessa varmaan vieläkin paremmin, Antti Kaikkonen totesi.
Antti Kaikkonen vastasi Sinuhe Wallinheimolle (kok.), joka oli kysynyt, onko Suomella tiedustelukumppaneita joilla on parhaat kyvykkyydet.
– Tähän vastaus on: on, puolustusministeri tokaisi.