Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi tuoreessa valtioiden lainanottoa ja laina- ja ehtonäkymiä koskevassa raportissaan, että järjestöön kuuluvien maiden lainanottotarpeen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna. Kasvun syynä ovat Venäjän hyökkäyssodan taloudelliset heijastevaikutukset.
Bruttona lainanottotarpeen kasvun ennakoidaan kasvavan OECD-maissa noin kuudella prosentilla. Suomen velanottotarpeen ennustetaan olevan tänä vuonna 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Lukema on tämän vuoden bruttokansantuote-ennusteeseen suhteutettuna noin 7,7 miljardia euroa.
Viime vuonna vastaavan lukeman arvioidaan olleen 6,7 prosenttia. Vielä vuonna 2021 se oli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomi on yksi kahdestatoista OECD:n jäsenvaltioista, joissa velanottotarpeen ennustetaan kasvavan yli 0,5 prosenttiyksikköä vuosien 2021 ja 2023 välillä. Näistä valtioista kymmenen sijaitsee Euroopassa ja viidellä on maarajaa Venäjän, Ukrainan tai Valko-Venäjän kanssa.
Suhteessa bruttokansantuotteeseen näiden kahdentoista valtion velanottotarpeen ennustetaan keskimäärin kaksinkertaistuvan vuodesta 2019 vuoteen 2023.
OECD huomauttaa raportissaan jäsenmaidensa nousseista velanhoitokustannuksista. Ne vievät tulevina vuosina aiempaa isomman osan valtion kassasta ja täten voivat rajoittaa julkisen talouden toimintaa.
– Vuonna 2023 päättyy pitkä suotuisten rahoitusehtojen kausi velanottajille, kun ne sopeutuvat uusiin realiteetteihin ja nopeasti muuttuvaan markkinaympäristöön, jota pahentavat Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan taloudelliset heijastusvaikutukset, OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann sanoo tiedotteessa.
– Viimeaikaiset tapahtumat korostavat, että velanhallinnan kannalta on tärkeää luoda uskottavat institutionaaliset puitteet, joiden avulla julkisen velan hallinnoijat voivat mukautua ja reagoida muuttuviin markkinaolosuhteisiin.