Suomen talouskoneesta on puhti poissa, ja julkisen talouden rahoitus alkaa piiputtaa.
Tätä sanomaa on viime aikoina saanut kuulla suhdanne-ennusteita laativilta ekonomisteilta. Viimeksi ennusteensa ovat julkistaneet Handelsbanken, Danske Bank, Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö.
Ekonomistit näkevät jo maailmantaloudessa merkkejä valon pilkahduksista, mutta tänne pohjolan perukoille ei aurinko paista eikä kuu kumota vielä vähään aikaan.
Tänä vuonna taloutemme arvellaan supistuvan runsaan prosentin verran. Ensi vuodeksi toki jo odotellaan kasvua, mutta kovin surkeaksi sen arvellaan jäävän. Vasta vuonna 2015 päästäisiin ehkä edes jonkinlaiseen parin prosentin kasvuun.
Julkiselle taloudellemme heikko kasvu on huono uutinen. Valtion ja kuntien menot kasvavat työttömyyden ja väestön ikääntymisen takia, mutta huono talouskehitys kurittaa tulojen kasvua.
Verojen korotuksetkaan eivät takaa verotulojen kasvua, sillä tyhjästä on usein aika paha nyhjästä.
Julkisten menojen suhde kokonaistuotantoon on valtiovarainministeriön mukaan kohoamassa korkeammaksi kuin kertaakaan 15 vuoteen. Samalla julkinen velka kasvaa.
Maastrichtin sopimuksen mukaan julkinen velka saa olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Useimpien ennusteiden mukaan Suomi ylittäisi rajan jo ensi vuonna. Tämä riippuu tietenkin myös BKT:n kehityksestä, mutta siinäpä se ongelma Suomessa onkin.
Toisaalta Suomen velkatilanne on useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna varsin kohtuullinen. Korkean luottoluokituksemme ansiosta me voimme myös ottaa lisävelkaa kohtuullisilla koroilla.
Pitkällä aikavälillä me kuitenkin olemme pahasti kiipelissä. Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen sanoin:
”Heikon talouskasvun myötä julkiseen talouteen on muodostunut tuntuva alijäämä, joka yhdessä talousnäkymien vaimeuden ja väestön ikääntymisen kanssa merkitsee, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ei ole varmistettu.”
Ekonomistit ja muut talouden asiantuntijat vakuuttavatkin tyytyväisyyttään hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan. Työuria on saatava pidemmiksi, kuntien talous on saatava tasapainoon ja niin edelleen.
He kuitenkin muistuttavat, että ohjelma pitää myös toteuttaa täysimääraisesti ja tiukan aikataulun mukaan. Samaan hengenvetoon he lisäävät, että ohjelman toteutus voi olla aika haastavaa ja sen vaikutukset alkavat näkyä vasta jonkin ajan kuluttua.
Hallitsemattoman velkaantumisen riski on siis olemassa.
Minkään iloisen ja yllättävän talouskasvunkaan varaan ei kannata laskea. Vaikka vientimme lähtisikin piristyvien vientimarkkinoiden ansiosta kasvuun, niin sen pitäisi kasvaa todella paljon, jotta Suomen talous pääsisi jaloilleen.
Tämä paha uni vain tuntuu syvenevän, kun katsoo investointien kehitystä Suomessa. Yksityiset investoinnit ovat olleet laskussa jo kolme vuotta. Tänä vuonna laskuksi arvioidaan viisi prosenttia.
Jos aurinko joskus suo säteitään tänne pimeään pohjoiseen kolkkaamme, niin milläs sen otat vastaan, kun kaikki tuotantovälineet ovat ruosteessa tai romuina.