Koronavirustestejä olisi talouden kannalta parempi tehdä liian paljon kuin liian vähän. Testaamisen kustannukset ovat pienet verrattuna kovien rajoitustoimien aiheuttamiin kustannuksiin.
Näin toteavat Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijatohtori Jukka Koskela ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Heidän mukaansa lähikontaktit lisääntyvät nyt kun yhteiskuntaa avataan. Tässä tilanteessa tarvitaan vastavoima viruksen kyvylle levitä.
Koskela ja Kurronen muistuttavat, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n nykyisen suosituksen mukaan kaikki oireilevat tulisi testata. Testimäärät ovat kuitenkin jääneet viime viikkoina noin 3[nbsp]000 testiin päivässä.
– Vaikka oireilevien määrä väheneekin ihmisten välttäessä yhä lähikontakteja, oireilevia on täytynyt olla viime aikoinakin selvästi yli 3 000 päivässä. On selvää, että kaikki oireilevat eivät hakeudu tai pääse koronavirustestiin, he kirjoittavat.
Jukka Koskelan ja Sanna Kurrosen mukaan Suomessa esiintyy jopa 20 miljoonaa hengitystieinfektiota vuodessa. Se tarkoittaa, että keskimäärin päivää kohti yli 50[nbsp]000 suomalaista saa koronaviruksellekin tyypillisiä hengitystieoireita.
THL:n mukaan testauskapasiteetti on nyt noin 9[nbsp]600 testiä päivässä. Yksityisen sektorin kapasiteetiksi on kerrottu taas noin 4[nbsp]000 testiä päivässä. Koskelan ja Kurrosen mukaan sitä voidaan yhä kasvattaa merkittävästi.
– Julkisesti rahoitetut ja yksityisesti tuotetut terveyspalvelut olisivat toimiva yhdistelmä: yksityisten toimijoiden intressissä on tehdä mahdollisimman paljon testejä, ja testien oikein kohdentuessa se olisi myös yhteiskunnan etu, he toteavat.
Koskela ja Kurronen ehdottavat, että korvaukset määritettäisiin siten, että testien toteuttajalla olisi kannusteet etsiä mahdollisimman paljon sairastuneita.
– Silloin korvaustaso voitaisiin ainakin osittain sitoa löytyneiden tartuntojen määrään. Yksityisen sektorin toimijoilla olisi kannustimet houkutella oireilevia palvelujensa piiriin esimerkiksi viemällä liikkuvia testausasemia paikkoihin, joissa tartuntoja on esiintynyt.
Riski ryppäistä
Uuden koronaviruksen on havaittu leviävän tehokkaasti ryppäiden kautta. Jukka Koskela ja Sanna Kurronen muistuttavat, että 10 prosenttia tartunnan saaneista näyttää aiheuttavan 80 prosenttia jatkotartunnoista. Tämä poikkeaa esimerkiksi influenssasta. Jopa 80 prosenttia tartunnoista vaikuttaa heidän mukaansa tulevan oireettomilta kantajilta.
– Altistuneiden karanteeniin asettaminen ja testaaminen sekä maskisuositus vähentäisivät tartuntoja tehokkaasti. Testaa, jäljitä ja eristä -strategia toimii epidemian hillitsemisessä vain, kun tartuntoja on vähän.
Koskela ja Kurronen muistuttavat viime kuukausien rajoitustoimien maksaneen arviolta noin miljardi euroa viikossa. Tällä rahalla saisi viisi miljoonaa 200 euron hintaista koronavirustestiä. Testiteknologian kehittyessä hinta saattaa Koskelan ja Kurrosen mukaan pudota jopa 95 prosenttia.
– Kun testejä laajennetaan, sosiaalinen aktiivisuus voi palata kohti viimevuotista tasoa. Jos onnistumme testaamisella välttämään laajat rajoitustoimet tulevaisuudessa, se kannattaa.
Jukka Koskela ja Sanna Kurronen toteavat talouden avaamisen toimivan vain, jos ihmiset uskaltavat liikkua.
– Kun kattavalla testauksella luodaan ajantasaista kuvaa epidemiatilanteesta, turha pelko väistyy. Tarvittaessa rajoituksia voidaan kohdistaa täsmällisemmin eri alueille ja välttää koko maata koskevat rajoitukset.