Koronavirus on saanut ihmiskunnan polvilleen, kirjoittaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Länsi-Suomessa. Verkottunut maailma ja tehokkuuteen perustuvat ajatusmallit ovat altistuttaneet koronan kaltaisille riskeille, ja tästä on nyt tehtävä johtopäätökset.
– Olen kuullut viime viikkoina usein sanottavan, että ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Jos palaamme takaisin samaan entiseen, emme ole oppineet mitään kokemastamme, Heinonen kirjoittaa.
– Samalla tavalla kuin pakkaamme matkalaukun pinkeäksi, olemme pitäneet kehityksenä kaiken väljän, löysän ja ilmavan poistamista.
Tämä pätee Heinosen mukaan niin yksilöihin, organisaatioihin, kansakuntiin kuin koko ihmiskuntaankin.
– Olemme kiristäneet elämämme äärimmilleen, jaksamisen rajoille. Tehostamme ajankäyttöä unesta tinkimällä.
– Organisaatiossa tehostamme resurssien käytön tappiinsa, jolloin odottamattomille tapahtumille ei jää henkistä ja toiminnallista liikkumatilaa, Heinonen kirjoittaa.
Yksikin toteutunut riski voi viedä kaiken, Heinonen varoittaa. Korona on osoittanut tämän todeksi, eikä entiseen normaaliin ole Heinosen mukaan paluuta.
– Akuutin tautikriisin hellitettyä on aika pysähtyä miettimään, millaiseen uuteen normaaliin haluamme siirtyä.
– Se ei yksin taloustieteilijöiden opeilla ratkea, vaan tarvitaan monitieteistä ja -näkökulmaista systeemiajattelua sekä yhteisöllistä viisautta hyödyntävää dialogia, Heinonen kuvailee.
– Yksittäiselle ihmiselle parempi normaali tarkoittaa armollisuutta itseä ja toiseutta kohtaan, henkisen pakkopaidan riisumista ja avarakatseisuutta. Luovuuskaan ei kuki ilman ajattelun väljyyttä.
Systeemeihinkin kannattaa Heinosen mukaan nyt jättää väljyyttä.
– Senkin voi tehdä laadukkaasti, hän toteaa.