Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn sanoo, että korkojen nousua ei kannata odottaa lähiaikoina, mutta ennemmin tai myöhemmin ne lopulta nousevat.
– Vaikka korkojen nousu ei ole aivan vielä nurkan takana eikä häämötä horisontissa, se on edessä jonakin päivänä. Tämä pitää ottaa huomioon julkisen talouden hoidossa.
Rehn muistuttaa, että julkinen velka kasvaa euroalueen maissa, mikä uhkaa talouden kestävyyttä. Hän puhui torstaina Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n EU-aiheisessa seminaarissa.
Euroalueen säännöissä eli vakaus- ja kasvusopimuksessa todetaan, ettei jäsenmaan julkinen velka saa ylittää 60:ä prosenttia bruttokansantuotteesta. Ennen koronaa säännöstä piti kiinni noin puolet EU-maista, mutta pandemian aikana ne ovat velkaantuneet nopeasti.
Rehnin mielestä sääntöjä ei kannata heittää kokonaan romukoppaan, mutta uudistamista ne tarvitsevat. Yksi mahdollisuus voisi olla, että jäsenmaille asetettaisiin kullekin oma velkatavoite, jota kohti niiden tulisi pyrkiä. Tämän rinnalle luotaisiin yleinen menosääntö, joka hillitsee menojen kasvua korkeasuhdanteessa. Poikkeusoloja varten luotaisiin poikkeusmenettely.
Rehn katsoo, että euroaluetta koskevassa keskustelussa erottuu kaksi ääripäätä: toinen haluaa pitää jäsenmaiden vastuut tiukasti niiden omissa, toinen haluaa jakaa riskejä.
– Molempia tarvitaan. Rakenteiden pitää kannustaa vastaamaan omasta talouspolitiikasta. Samalla pitää huolehtia rahoitusvakaudesta, ja se koskee julkista taloutta että rahoitusjärjestelmää.
Rehn suhtautuu myönteisesti euroalueen yhteisiin velkakirjoihin. Hänen mukaansa koronan takia luodussa elpymisrahastossa otettiin jo askel sellaista kohti.
– EU:lla ei ole Yhdysvaltain valtionlainoja vastaavaa instrumenttia, mutta sellaisesta voisi olla monenlaista hyötyä.
Korot ja inflaatio kytkeytyvät toisiinsa, ja heinäkuussa Euroopan keskuspankki EKP muutti inflaatiotavoitettaan. Aiemmin se tavoitteli kahden prosentin inflaatiota, mutta kuitenkin niin, että kahta prosenttia pidettiin inflaatiokattona. Nyt tavoitellaan keskimäärin kahden prosentin inflaatiota, mikä tarkoittaa, että inflaatio voi välillä kiihtyä yli kahden prosentin.
– Olennaista on, että inflaatiotavoite on symmetrinen, eli EKP pitää kahta prosenttia matalampaa ja korkeampaa inflaatiota yhtä kielteisinä, Rehn sanoo.
Yhdysvaltain keskuspankki Fed teki vastaavan uudistuksen vuosi sitten. Rehnin mukaan muutos parantaa työllisyyttä.
– Talous ei juutu pitkäksi ajaksi hitaaseen inflaatioon, kuten on koettu jo kymmenen vuoden ajan.