Kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan korotuksen läpimeno eduskunnassa on vaakalaudalla. Oluen verotuksen porrastamisesta voisi kuitenkin löytyä ratkaisun avain, että alkoholiprosentin korotukselle saataisiin riittävä tuki eduskunnasta, mahdollisesti jopa oppositiosta.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto on ilmoittanut, ettei hän kannata hallituksen esitystä kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan korotuksesta 5,5 prosenttiin.
– Prosenttiraja ei ole itselleni kynnyskysymys ja sallisin jopa vahvempien oluiden myynnin, jos uudistus tehtäisiin niin, että alkoholin saatavuuden lisäämisestä koituvat haitat huomioitaisiin paremmin verotuksessa ja verotuksella ohjattaisiin ihmisten kulutuskäyttäytymistä fiksummin, Aalto selvitti Facebook-päivityksessään viime viikolla, kun eduskunta oli käynyt lähetekeskustelun alkoholilaista.
Aalto voisi kuitenkin kannattaa prosenttirajan korotusta, mikäli alkoholin verotusta kiristettäisiin.
– Se, että ei kannata hallituksen esitystä prosenttirajan korotuksesta sellaisenaan ei tarkoita sitä, että ei voisi kannattaa prosenttirajan korotusta osana jotain toista esitystä. Olen esittänyt aikaisemmin ajatusta kireämmästä alkoholiverotuksen progressiosta tilavuusprosentin mukaisesti sekä erilaista verokohtelua eri vahvuisille oluille, Aalto jatkoi.
Aalto ei suostunut antamaan Verkkouutisille haastattelua.
Hollannissa oluille on neljä eri veroluokkaa
Hallitus päätti budjettiriihessään elokuun lopussa korottaa alkoholiveroa 100 miljoonalla eurolla. Lakiesitystä ei ole vielä annettu eikä veron kohdentumisesta ole vielä tietoa.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi Verkkouutisten haastattelussa syyskuun alussa, että hänen mielestään alkoholiveron korotus pitäisi painottaa nelosolueen ja lonkeroon.
Valtiovarainministeriöstä valmisteveroista vastaava hallitusneuvos Merja Sandell sanoi silloin Verkkouutisille, ettei EU-lainsäädäntö mahdollista veron kohdentamista vain nelosolueen ja lonkeroon. Kaikilla yli 2,8-prosenttisilla oluilla on Suomessa sama verokanta. Gini-pohjaisen lonkeron vero määräytyy väkevien verokannan perusteella. Käymisteitse valmistetun siiderin ja nykyisin kaupassa myytävän lonkeron vero puolestaan menee alimman viinin veroportaan mukaan.
EU-direktiivi sallii kuitenkin sekä alkoholipitoisuuteen että platojärjestelmään perustuvan verotusmallin. Suomessa alkoholin verotuksen pohjana on tilavuusprosentti eli alkoholipitoisuus. Monissa muissa Euroopan maissa erityisesti pienpanimoiden oluiden verotus perustuu kantavierrevahvuuteen eli platoasteisiin.
Esimerkiksi Hollannissa on oluille neljä eri veroluokkaa, jotka on porrastettu platoasteen eli veteen liuenneen sokerimäärän perusteella: alle 7 prosenttia, 7-11 prosenttia, 11-15 prosenttia ja yli 15 prosenttia. Kantavierteen määrä mukailee alkoholipitoisuutta, mutta toisaalta esimerkiksi keskioluen 10-12 prosentin kantavierteestä voidaan tehdä vahvaakin olutta ja siitä maksetaan samaa veroa kuin alhaisemman alkoholipitoisuuden oluesta.
Mikäli Suomessa haluttaisiin luoda veroluokkia eri vahvuisille oluille, se onnistuisi platojärjestelmällä. Tämä edellyttäisi kuitenkin erityislupaa Euroopan komissiolta, eikä lupaa todennäköisesti ehdittäisi saada niin nopeasti kuin alkoholiveron korotuksen ja alkoholilain pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Englannissa puolestaan on yksi veroporras. Siellä yli 7,5 prosenttisilla oluilla on kovempi vero kuin alle 7,5 prosenttisilla.
Panimoliitto vaatii viinien ja väkevien verojen korottamista
Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo Verkkouutisille olevansa yllättynyt siitä, että Suomessa harkittaisiin platojärjestelmää oluen verotukseen.
– Se tuntuu vanhanaikaiselta verotukselta, mutta mielenkiintoinen ajatus, Ussa sanoo.
Ussa ihmettelee, miksi oluen verotusta halutaan jatkuvasti kiristää. Hänen mielestään viiniä pitäisi verottaa nykyistä kovemmin.
– Meillähän on oluessa hieno arvoketju: pellolta kuluttajalle saakka, kun taas viini on aina tuontitavaraa, Ussa toteaa.
Myös väkevien verotusta pitää hänen mielestään tasapuolisesti kiristää, kun valmistustaparajoite uuden alkoholilain myötä poistuu.
Kaupassa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan korotuksen läpimeno eduskunnassa on epävarmaa, sillä se vaatii äänestyksessä enemmistön tuen. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat saaneet vapaat kädet äänestää prosenttirajasta lain ensimmäisessä käsittelyssä.
Hallituspuolueista keskustan riveissä on kymmenkunta kansanedustajaa, jotka ovat ilmaisseet vastustavansa prosenttirajan korotusta. Myös kokoomuksessa ja sinisissä on korotuksen vastustajia.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan alkoholiverotuksen kiristäminen saattaa kuitenkin vaikuttaa edustajien kantoihin. Hallituspuolueet ovat sopineet, että ryhmänjohtajat kannustavat ryhmiään tukemaan hallituksen esitystä prosenttirajan korotuksesta. Tukea tarvitaan kuitenkin myös oppositiosta, jotta korotus menisi läpi.