Kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok.) arvostelee hallituksen ehdotonta linjaa, jonka takia pääkaupunkiseudun päättäjät on käytännössä pakotettu pitämään lasten ja nuorten harrastus- ja liikuntatilat toistaiseksi suljettuina.
— Kun tilanne pitkittyy, hallituksen pitäisi jatkuvasti arvioida, mitkä ovat rajoitusten negatiiviset vaikutukset ja ovatko toimet välttämättömiä.
Viime päivinä kriittiset äänenpainot lasten ja nuorten harrastustoiminnan alasajosta ovat julkisuudessa nousseet ja näyttää siltä, että hallituksen ministereistä monet ovat vihdoin havahtumassa ongelmiin.
Multalalla on pitkä urheilutausta ja hän ymmärtää sitä kautta järjestöjen roolia niin kilpa- kuin harrastetasollakin. Multala on kilpapurjehduksen kolminkertainen maailmanmestari ja hän on sittemmin toiminut Suomen Purjehdusmaajoukkueen päävalmentajana.
Marraskuussa hän asettui ehdolle Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi, mutta hävisi kilpailun pormestari Jan Vapaavuorelle. Multala toimii tällä hetkellä Olympiakomitean varapuheenjohtajana.
Suomen Olympiakomitea lähestyi viime viikolla myös urheilusta vastaavaa ministeriä Annika Saarikkoa (kesk.) avoimella kirjeellä, jossa lajiliitot vaativat lasten ja nuorten liikuntaharrastusten mahdollistamista koronatilanteesta huolimatta.
Sari Multalan mielestä lasten ja nuorten harrastuksiin kohdistuvat rajoitustoimet tuntuvat vallitsevassa tilanteessa kohtuuttomilta. Tutkimusten mukaan tartunnat eivät myöskään leviä erityisen paljon harrastuksissa – etenkään lasten ja nuorten parissa.
Koronavuosi vähensi liikkumista
Maaliskuussa tulee kuluneeksi pian vuosi siitä, kun Suomessa otettiin tiukat rajoitukset käyttöön koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi. Ensimmäisten toimien joukossa koulut siirtyivät etäopetukseen ja samanaikaisesti myös harrastus- ja liikuntatilat laittoivat ovensa säppiin.
Vaikka keväällä toimet olivat tiukimmillaan, Multala muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat eläneet pian vuoden koronan aiheuttamassa epävarmuudessa, jossa koulunkäyntiä ja harrastuksia on tavalla tai toisella rajoitettu.
— Lasten ja nuorten liikkuminen on selvästi vähentynyt, mistä olen erityisen huolissani. Harrastaminen on yleisemminkin vähentynyt, minkä seuraukset voivat olla ennakoimattomat ja todella vakavat.
Multala on miettinyt kevään ratkaisuja. On selvää, että rajoitusten kohdentamisessa tehtiin myös virheitä.
— Silloin, kun olimme maaliskuussa uudessa, tuntemattomassa tilanteessa, oli ihan ymmärrettävää, että vähän ylireagoitiin. Näin jälkikäteen arvioituna lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitukset olisi voitu pohtia tarkemmin, mutta silloin ei vielä ymmärretty ja tiedetty ihan kaikkea, mitä nyt tiedetään.
Sari Multala arvioi, että kevään jälkeen harrastustoimintaa pyörittävät urheiluseurat ja järjestöt ovat oppineet paljon, miten toimintaa on mahdollista järjestää vastuullisesti ja turvallisesti vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta. Turvavälit, maskit ja muut toimet tartuntariskin estämiseksi ovat tulleet osaksi arkea. Vanhempien pääsyä lasten ja nuorten harrastustiloihin on rajoitettu.
Vaikka koronavirusmuunnos herättää tällä hetkellä isoa huolta ja epävarmuutta maailmalla, Multala muistuttaa, että joulun alla koronatartuntojen kasvu saatiin pääkaupunkiseudulla taittumaan ja tilanne on jatkunut toistaiseksi melko vakaana. Myös peruskoulut ovat jatkaneet pääosin lähiopetuksessa – koronaan liittyvät turvatoimet huomioiden.
— Myös liikunnan ja kulttuurin harrastustoimijoille, jotka ovat osoittaneet pystyvänsä toimimaan vastuullisesti tartuntariskiä minimoiden, pitäisi antaa tässä tilanteessa mahdollisuus rajoituksin jatkaa lasten ja nuorten toimintaa.
Multala varoittaa, että jos hallitus ei kykene pian antamaan selkeää viestiä alueille mahdollisuudesta avata lasten ja nuorten harrastustoimintaa, seuraukset voivat olla kauaskantoiset.
— Tilanteen pitkittyessä saattaa käydä niin, että meillä jää kokonaisia ikäluokkia, jotka ovat joko lopettaneet harrastamisen tai eivät sellaista aloita.
Kun seuroilta jäävät maksut saamatta, tämä iskee niiden talouteen ja mahdollisuuksiin palkata valmentajia ja muita ihmisiä toimintaa pyörittämään. Pidemmällä tähtäimellä tämä vaikuttaa siihen, miten laaja valikoima harrastuksia ylipäänsä on tarjolla, kun koronavirustilanne jossain vaiheessa hellittää.
[rev_slider slidertitle=”multala-korona-02″ alias=”multala-korona-02″]
Hallituksen tiukka ohjaus kahlitsee
Vaikka päätöksentekovalta liittyen lasten ja nuorten harrastusten mahdollistamiseen on alueilla, käytännössä hallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjaus määrittää hyvin pitkälti, mitä käytännössä voidaan tehdä.
Esimerkiksi marraskuun lopulla – kun pääkaupunkiseudulla päätettiin sulkea kuntien liikunta- ja harrastustilat – alueellisten toimijoiden liikkumavara oli hyvin pieni.
Multala toimii myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana Vantaalla. Hänen mukaansa pääkaupunkiseudun päättäjillä oli joulun jälkeen ”vahva tahto” avata lasten ja nuorten harrastustoimintaa kun nähtiin, etteivät tartunnat joulun myötä ryöpsähtäneet kasvuun.
– Käytännössä hallituksen hyvin tiukka linjaus siitä, ettei mitään rajoituksia tässä vaiheessa tule purkaa, on johtanut kuitenkin siihen, ettei päätöksiä ole käytännössä voitu tehdä.
Multalan mielestä hallitus on pyrkinyt toistaiseksi pesemään käsiään vastuustaan, mitä tulee lasten ja nuorten harrastustoiminnan tiukkaan rajoittamiseen.
– Alueellisten toimijoiden ei käytännössä anneta käyttää sitä harkintavaltaa, mikä heille lainsäädännön mukaan kuuluisi.
Multala hämmästelee myös sitä, miten sosiaali- ja terveysministeriössä ja osin hallituksessakin on ollut toistaiseksi kyvyttömyyttä vuoropuheluun mitä tulee alueiden päättäjiin ja toimijoihin, jotka käytännössä lasten ja nuorten harrastuksiin liittyviä rajoituksia toimeen panevat.
– Näillä toimijoilla on ymmärrystä, osaamista ja halua toimia vastuullisesti. On selvää, ettei harrastustoimintaa voida täysin vapauttaa, mutta pitäisi löytää yhdessä välimuotoja, ettei kaikkia tarvitsisi pitää kiinni.
Toisen asteen nuoret vaikeassa tilanteessa
Vallitseva tilanne saattaa johtaa myös lasten ja nuorten liikunnan osalta jyrkkiin jakolinjoihin – osin perhetaustasta riippuen.
– Ne lapset ja nuoret, joilla on liikunnallinen elämäntapa, saattavat keksiä vanhempiensa kanssa muuta liikkumista, mutta ne, joilla liikunnallinen elämäntapa ei ole niin vahva, tilalle ei tule välttämättä mitään.
Liikunnan lisäksi Sari Multala nostaa esiin myös yhteisöllisyyden ja elämykset, joita harrastukset lapsille ja nuorille antavat. Tilanne on ollut vaikea etenkin monilla nuorilla, kun toisen asteen opiskelijat ovat olleet pitkään myös etäopetuksessa.
– Väitän, ettei ole ihan sattumaa, että olemme viime aikoina saaneet lukea ja kuulla siitä, miten nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet.
Uudet koronavirusmuunnokset aiheuttavat tällä hetkellä isoa huolta ja epävarmuutta. Tämä ei ole Multalan mielestä kuitenkaan ainakaan toistaiseksi riittävä syy jatkaa lasten ja nuorten harrastusten tiukkoja rajoituksia. Tilannetta on toki seurattava koko ajan.
Multalan mielestä hallitus ei ole toistaiseksi ottamassa käyttöön kaikkia mahdollisia – osin tiukkojakin – keinoja muuntoviruksen hillitsemiseksi.
– Jos se jostain tulee ja lähtee leviämään, se tulee ulkomailta. En ymmärrä, miksi emme voisi edettäyyttä negatiivista testitulosta tänne saapuvilta ja velvoittaa riskimaista tulevia uusintatestiin. Pidän myös erikoisena, että meillä ei ole haluttu harkitakaan esimerkiksi maskimääräystä joukkoliikennevälineissä tai tilanteissa, joissa ei voida välttää lähikontakteja.
[rev_slider slidertitle=”multala-korona-03″ alias=”multala-korona-03″]
Miksei näitä tuotu tartuntatautilakiin?
Multala hämmästelee, ettei hallitus tuonut uuteen tartuntatautilakiin mahdollisuutta maskinkäyttövelvoitteeseen osana keinovalikoimaa tilanteessa, jossa ollaan samaan aikaan mahdollistamassa hyvinkin voimakkaita keinoja puuttua yksityisten yrittäjien elinkeinovapauteen koskien esimerkiksi näiden pyörittämiä liikuntatiloja ja kuntosaleja.
– Näkisin, että maskien velvoittavuus olisi lievempi puuttuminen perusoikeuksiin kuin vaikkapa yritysten toimintaan puuttuminen ja mahdollisesti tilojen kokonaan sulkeminen. Toiminnan harjoittajille tulisi sallia maskien edellyttäminen tiloissaan ja toiminnassaan.
Multala harmittelee myös, ettei uuden tartuntatautilain myötä ole mahdollista jatkossakaan sulkea uskonnollisten yhteisöjen tiloja edes vaikeassa tartuntatautitilanteessa.
– Tämä mahdollisuus on jätetty pois tartuntatautilakiesityksestä. Jos näin olisi tehty, sitä olisi voitu arvioida perustuslakivaliokunnassa, jolle perusoikeuksien rajoitusten arviointi kuuluu, mutta nyt ministeriössä on jo valmiiksi päätetty tämän olevan sellainen asia, johon ei voida puuttua.
Koronavirustartuntojen leviämisestä keskimääräistä enemmän maahanmuuttajayhteisöissä on saatu Suomessakin näyttöä. Vantaalla, jossa asuu paljon maahanmuuttajaväestöä, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) on ollut aktiivisesti yhteydessä uskonnollisten yhteisöjen johtajiin, joilla on myös hyvät verkostot vaikuttaa asioihin ja ehkäistä tätä kautta tartuntojen leviämistä.
Uskonnollisten yhteisöjen tilojen käyttöön ja kokoontumisrajoituksiin on tämän kautta kyettykin vaikuttamaan.