Kokoomuksen puheissa ovat viime aikoina korostuneet usein ahkerat keskituloiset. Kokoomuksen Nuorten liiton puheenjohtaja Matias Pajula muistuttaa, että mahdollisuuksien tasa-arvo on kuitenkin laaja käsite:
– On tärkeää, että arvostamme kaikkien ihmisten ahkeruutta. Meidän pitää olla rakentamassa sellaista yhteiskuntaa, joka kannustaa osatyökykyisiäkin tekemään parhaansa ja luo erilaisille maahanmuuttajille mahdollisuuksia työllistyä, marraskuussa puheenjohtajaksi valittu Pajula korostaa Nykypäivä-lehden haastattelussa.
”Kokoomusnuorten tärkein tehtävä on toimia yhteiskunnallisen keskustelun keihäänkärkenä”, kirjoittaa Pajula pamfletissaan. Järjestön pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja avata rohkeasti keskustelua aiheista, joista muut eivät vielä uskalla puhua.
Pajulan Keihäänkärki-pamfletissa korostetaan kokoomuslaisittain, miten ahkeruuden ja työnteon pitäisi olla Suomessa aina kannattavaa. Samalla siinä todetaan suoraan, ettei kokoomus ole onnistunut uudistamaan työmarkkinoita rohkeasti.
Oli kyse sitten paikallisesta sopimisesta tai nykyistä kannustavammasta sosiaaliturvasta. Yrittämisen verotusta pitäisi viedä voimakkaasti kohti Viron mallia. Pitkän aikavälin tavoitteena on myös työn ”haittaveron” eli ansiotuloverotuksen lakkauttaminen.
Työmarkkinoilta Pajula nostaa yhtenä esimerkkinä sunnuntailisät, joista hän kaipaisi nyt ennakkoluulotonta keskustelua.
Vihreiden puheet ja teot ristiriidassa
Samassa Nykypäivä-lehden jutussa on haastateltu myös marraskuussa valittua kahta muuta kokoomusjärjestön johtajaa. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén valittiin Kokoomuksen Naisten liiton puheenjohtajaksi ja Heikki Vestman Kokoomuksen Uudenmaan piirin johtoon.
Saara-Sofia Sirénin kotisivuilla esittelemän ”kolmijaon” mukaan kestävän kehityksen politiikkaa tehtäessä kaikessa tekemisessä tulisi huomioida niin taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu kuin ympäristövastuukin.
– Kokoomus voi suomalaisista puolueista kaikkein uskottavimmin olla näiden kaiken kolmen takana, hän näkee.
Huonommalta kestävän kehityksen politiikka näyttää sen sijaan vallan kahvassa. Sirén hämmästelee sitä, että hallitusohjelmaan kirjatut ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat toistaiseksi jääneet käytännössä ilmaan. Hyvänä esimerkkinä puheiden ja tekojen välisestä ristiriidasta Sirén nostaa esiin ympäristölle haitalliset yritystuet, joista vihreät halusivat vielä ennen vaaleja leikata vähintään miljardin. Tämä käy ilmi esimerkiksi puolueen vastauksista hallitustunnustunnustelija Rinteelle huhtikuussa.
– Mutta mitä sitten tapahtuikaan? Ensi vuoden budjetissa ympäristölle haitalliset tuet lisääntyvät hallituksen toimesta sadalla miljoonalla eurolla. Tämä on minusta selkein kuvaus siitä, että vihreät eivät tee ollenkaan sitä, mistä he ovat puhuneet.
Sirén korostaa, että budjetti olisi nimenomaan paikka vaikuttaa myös tärkeisiin ilmasto- ja ympäristökysymyksiin. Vuoden 2019 talousarvioesityksessä ympäristölle haitallisten tukien määräksi arvioitiin 3,5 miljardia euroa, kun ensi vuonna tämä näyttäisi siis nousevan 3,6 miljardiin euroon.
Sosiaaliturva passivoi
Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan ansiotuloverotuksen keventämistä miljardilla eurolla sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista. Suunta on Heikki Vestmanin mielestä oikea, mutta pitäisikö jatkossa ottaa reippaampia askelia? Lakkauttaa ansiotuloverotus kokonaan?
– Se on pitkällä aikavälillä hyvä tavoite. Ensin tulee kuitenkin vähentää merkittävästi verotuksen progressiota, joka ei ole vain hyvätuloisten ongelma vaan kaikkien työtä tekevien riesa. Jo reiluilla keskiansioilla tienatusta lisäeurosta veroa menee yli puolet. Se lannistaa ahkeraa.
Vestman nostaa esiin STTK:n parin vuoden takaisen jäsenkyselyn, jonka mukaan kolmannes toimihenkilöistä oli rajoittanut lisätöiden tekemistä kireän verotuksen takia. Ydinongelma on juuri rajavero eli lisäansioihin kohdistuva vero.
Myös sosiaaliturva passivoi. Vestman viittaa Helsingin Sanomien marraskuussa julkaisemaan tutkimukseen, jonka mukaan koulutetut, turvapaikanhakijataustaiset irakilaiset kokivat aluksi häpeällisenä sosiaalitukien vastaanottamisen, mutta tottuivat pian tukien varassa elämiseen, kun töitä ei löytynyt.
– Silti Suomen punavihreä blokki ei tunnu näkevän sosiaaliturvan passivoivaa vaikutusta. Systeemi aiheuttaa suoranaista sosiaalitukiriippuvuutta. On myös inhimillisesti oikein, että ihmisiä ei syrjäytettäisi sohvalle köllimään.
Nykypäivässä julkaistu järjestöjohtajien laaja haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan Verkkouutisten Plus-osiosta. Kirjautuminen on maksuton.