Tekoälystä puhuvat kaikki, eikä ilmiötä tunnu voivan välttää missään.
– Tekoäly on keskiössä pohdittaessa, mistä talouskasvu tulevaisuudessa syntyy ja miten voimme vaikuttaa kohtaloomme, toteaa Žiga Turk, Slovenian entinen kilpailukyky- ja tiedeministeri ja yksi Euroopan arvostetuimmista tekoälytutkijoista.
Tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla. Tekoälyn osa-alueet ja menetelmät kykenevät itsenäisesti parantamaan suoritustaan – siis oppimaan itse.
– Tekoäly ottaa hoitaakseen kaikki tehtävät, joissa on rutiinia. Näin se vaikuttaa jokaisen meidän työhön. Mutta ihmiselle jäävät vielä pitkään tehtävät, joissa tarvitaan maalaisjärkeä, luovuutta ja empatiaa, Turk arvioi.
Tekoälyn kohdalla on Turkin mukaan kuitenkin kyse vielä paljon suuremmasta asiasta: koko työn käsitteen muuttumisesta.
– Kiireen sijaan ihmisille vapautuu aikaa olla enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Tuloksena on vähemmän yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja ystävällisempi ja armollisempi yhteiskunta, visioi Turk.
Toisaalta häntä huolestuttavat puheet, että tekoäly hoitaa hommat.
– On ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta tuhoisa tie, jos ryhdymme jakamaan ihmiselle rahaa ja jätämme heidät jouten. Emme saa tyytyä siihen, miten nyt elämme. Elämä voi olla vieläkin parempaa, mutta se ei muutu paremmaksi ilman työtä.
Myös investointipankkiirit ja juristit joutuvat olemaan hereillä tekoälyn vallatessa alaa.
Lue koko juttu Verkkouutisten PLUS-palvelusta.