Takuusäätiön puheenjohtaja Juha Pantzar on esittänyt huolensa siitä, että suomalaisten kulutusluottojen määrä on ollut selkeässä kasvussa. Tästä huolimatta suomalaiset kuluttavat aiempaa enemmän, mutta siitä huolimatta suurin osa kulutuksesta menee elämän välttämättömyyksiin. Se näkyy Tilastokeskuksen datastakin.
– Valtaosa kotitalouksien kulutuksesta menee tosiaan edelleen välttämättömyyksiin, kuten asumiseen, elintarvikkeisiin sekä liikenteeseen, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tuomas Parikka Verkkouutisille.
Suomalaiset ovat vaurastuneet, mutta suomalaisten kulutus ei ole muuttunut suuresti. Kulutuksemme keskittyy välttämättömyyksiin ja kolme kovaa on säilyttänyt kärkipaikkansa läpi
vuosikymmenten. Kolmen kärjessä ovat olleet mittaushistorian alusta lähtien ruoka, asuminen ja liikkuminen.
– Pyrin jo väitöskirjassani osoittamaan, että 1960-luku oli lopullinen modernisoitumisen vuosikymmen Suomessa. Uudenaikaistuminen tuli Suomeen hieman viiveellä, mutta lopulta se
tapahtui hyvin nopeasti. Suomalaiset ovat 1960-luvusta lähtien vaurastuneet tasaisesti. Ympäristön kannalta on lohdullista, että suomalaiset eivät vaurastumisestaan huolimatta kuluta enemmän materiaa. 2010-luvun aikana suomalaiset ovat alkaneet kuluttaa aiempaa enemmän palveluita, sanoo Helsingin yliopiston Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen.
– Kotitalouksien kulutus -datan mukaan palvelujen kulutus on kokonaisuudessaan kasvanut vuodesta 1985 alkaen suhteellisen tasaisesti, sanoo Parikka.
– Tarkastelin tätä kestävyysluokituksen mukaan määriteltyjen palvelujen mukaan, jolloin palveluihin sisältyy eriä, joita arkipuheessa sellaisiksi ei aina välttämättä mielletä, kuten asumiseen
ja vakuutuksiin liittyviä eriä.
Kulutuksessa
näkyy taitekohtia
– Kun tarkastellaan vuoden 2016 hinnoin aikasarjaa vuodesta 1985 alkaen, voi havaita, että kotitalouden keskimääräiset kulutusmenot ovat kasvaneet vuodesta 85 vuoteen 90, mutta laskeneet
kymmenen vuoden takaiselle tasolle vuonna 95. Tästä lähtenyt laman jälkeinen nousukausi näkyy myös kulutusmenoissa, jotka ovat kasvaneet vuoden 95 jälkeen, Tuomas Parikka sanoo.
– Selkein nousu on vuosien 2001 ja 2006 välillä, jolloin keskimääräiset kulutusmenot nousivat 5000 eurolla. Vuosi 2016 oli pieni poikkeus kulutusmenojen kasvussa, kun kulutusmenot laskivat edellisestä tutkimusvuodesta hieman.
Tilastokeskuksen viimeisin tarkastelujakso päättyy vuoteen 2016. Korona ja Ukrainan sodan mukanaan tuomat kriisit eivät näy siis tilastoissa, mutta Visa Heinosen mukaan juuri ne ovat
muuttaneet suomalaisten kulutusta lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Etätyömahdollisuus on vähentänyt tarvetta liikkumiselle. Tämä mahdollisti sen, että rahaa jäi käyttöön muuhun.
Liikenteeseen käytetyt kulutusmenot ovat vähentyneet viime vuosina ainakin hetkellisesti. Merkkejä sen kasvusta on kuitenkin näköpiirissä.
– Etätyömahdollisuuksien lisääntyminen on lisännyt ihmisten vapaa-ajan määrää. Vapaa-ajan lisääntyminen näkyy kaiken kulutuksessa. Lomalla rahaa käytetään vähän enemmän kuin muulloin.
Mutta vaurastumisestaan huolimatta suomalaisten linja ei ole muuttunut. Suomalaiset kuluttavat tälläkin hetkellä eniten elämän välttämättömyyksiin.
Suomalaiset eivät ole yhtä
säästeliäitä kuin aiemmin
Asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat olleet viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti kalliimpaa kuin mihin olemme tottuneet.
– Kun nämä ovat kallistuneet, on syntynyt elintasokuoppa. Palkankorotusten myötä ja inflaation hidastuessa kuoppa voi jäädä tilapäiseksi, ja ihmisten elintaso nousee entisestään. Inflaatio on
iskenyt eniten kuitenkin juuri niihin, joilla on ennestäänkin mennyt huonosti. Pahoin pelkään leipäjonojen kasvavan, Visa Heinonen sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset säästävät aiempaa vähemmän. Suomalaisten tulot ovat kasvaneet, mutta suomalaisten into säästää on pienempi kuin aiemmin.
– Jo 1950-luvun kansantaloustieteessä oli idea, että ihmiset eivät tingi siitä elintasosta, jolle he ovat päässeet. Se näkyy tietynlaisena kasvuhakuisuutena. Jos ihmiset ovat tottuneet tekemään kerran vuodessa lomamatkan, niin jos se ei toteudu seuraa siitä hampaiden kiristelyä, Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan tässä voi olla yksi syy sille, että suomalaisten kulutusluottojen määrä on kasvanut. Saavutetuista eduista ei ole oltu valmiita luopumaan. Tämä on poikkeuksellista
suomalaisten ajattelussa. Vaikka suomalaiset ovat ajan mittaan vaurastuneet, niin suomalaiset ovat olleet varsin säästäväisiä.
Tämä on nyt muuttunut tai ainakin muuttumassa.
– Suomalaiset ovat olleet tunnollisia maksamaan lainojaan. Suomalaiset ovat pitäneet velkaantumista pahana ja ovat tienneet, että lopulta siitä seuraa ongelmia. 2000-luvulle tultaessa
kulutusluottojen ottaminen on selkeästi lisääntynyt. On merkkejä siitä, että suomalaisten talousosaaminen ei ole riittävällä tasolla. Osalla laskut eivät hoidu ja homma ei pysy hanskassa, ja
se on hyvin huolestuttava juttu, Heinonen sanoo.
– Olemme siirtymässä hyvin puritaanisesta ajattelusta uudenlaiseen ajatteluun. Tämä on hyvin huolestuttavaa, koska kotitalouksien tulojen pitää pitkällä aikavälillä olla suuremmat kuin menot.
Voidaan sanoa, että kuluttamisesta on tullut entistä enemmän itsensä ilmaisemisen keino, mutta yhdysvaltalaisiin verrattuna suomalaiset kuluttavat edelleen maltillisesti.