Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu huomauttaa, että kannatus Nato-jäsenyydelle näyttäisi Suomessa olevan nyt vahvempi kuin koskaan. Selkeä ”momentum” jäsenyyden hakemiseen olisi siis olemassa, mutta:
– Paradoksin tästä tekee se, että kansainvälinen ympäristö ei ole ollut missään vaiheessa – sinä aikana kun Nato-jäsenyys on Suomelle ollut realistinen vaihtoehto – näin hankala, epävarma ja riskialtis jäsenyyden mahdollisuuden realisoimiselle. Tämä luo aivan oman vaatimusasteen pohdinnoillemme, hän korosti Ulkopoliittisen Instituutin tänään järjestämässä webinaarissa, jonka aiheena oli Venäjän hyökkäyksen vaikutukset Suomen ulkopolitiikalle.
Pesu arvioi, että Suomen liikkumatilan kannalta on tärkeää, ettei Nato-kysymyksessä tämän johdosta myöskään liikaa ”hötkyillä”:
– Kun käymme tätä kansallista keskustelua, olisi hyvä muistaa, että Nato-jäsenyys ei ole Suomen ilmoitusasia. Kansainvälinen tilanne luo siihen reaaliset edellytykset. Ei ole syytä ajaa liian aktiivisella tai kotimaisesti paineistetulla prosessilla myöskään itseämme limboon, jossa emme pystyisi toteuttamaan sitä meidän kansallista konsensusta.
Onko sitten Nato-ovi Suomelle käytännössä auki vai ei – Pesun mielestä kysymystä voi pohtia kahdella tasolla.
– Periaatteen ja julistuksen tasolla se ovi on hakattu moneen kertaan auki ja Suomi ja Ruotsi toivotetaan tervetulleiksi. Toinen on sitten tämä ajoituspuoli. Jos katsotaan Yhdysvaltain toimintaa tässä sodassa ja laajemmasa konfliktissa, sitä on värittänyt eskalaation hallinta, hän huomautti.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle tämänhetkisessä tilanteessa kolme vaihtoehtoa: askel, kukonloikka tai paikallaan pysyminen.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa ”terästettäisiin” erilaisia turvallisuuskumppanuuksia ja yhteistyökuvioita.
– Suomi voisi ottaa askeleen tukevalle maaperälle, jossa se ei vielä muuta kuitenkaan rauhanajan statustaan (sotilaallisesti) liittoutumattomasta maasta liittoutuneeksi. Toinen vaihtoehto on pidempi hyppy Natoon, jossa ikkuna on tällä hetkellä selkeästi auki.
– Kolmas vaihtoehto eli paikallaan pysyminen on ehkä kaikkein riskialttein. Se asettaisi Suomen ajopuuksi, jossa Suomi tavallaan toteuttaisi ne ukaasit, mitä Venäjä vaati.
Aaltola arvioi, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on käytännössä paljon Yhdysvalloista kiinni.
– Jos Yhdysvallat on sen takana, olisi vaikea nähdä, että sen turvatakeista riippuvaiset Nato-maat eivät olisi sen takana. Tässä on puhuttu paljon Turkista, mutta Turkille tämä olisi nähdäkseni iso mahdollisuus – heidän Eurooppa-suhteensa paranisi kertaheitolla ilman, että (Recep Tayyip) Erdoğan joutuisi muuttaman paljon linjaansa.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak varoittaa edessä siintävistä riskeistä liittyen Venäjän ja Ukrainan mahdolliseen sopimukseen sodan lopettamiseksi:
– Sodan lopettamiseksi tarvitaan jonkinlainen sopimus ja näen tässä todellisen riskin, että samalla luotaisiin esimerkki siitä, että sodalla voidaan estää tai sulkea tämä (Nato)ovi. Ja vaikka Suomi ei tekisi tässä mitään, niin se ovi voi mennä ainakin vähän enemmän kiinni.