Tilastokeskus ilmoitti tänään elokuun työttömyysasteeksi 8,3 prosenttia. Työttömyysaste vaihtelee suuresti kuukaudesta toiseen.
Kausivaihtelun taustalla on työmarkkinoilla joka vuosi samaan aikaan toistuvia ilmiöitä. Esimerkiksi aina toukokuussa työttömyysaste nousee muita kuukausia korkeammalle, kun suuri joukko opiskelijoita ilmaantuu työmarkkinoille.
Tilastokeskuksen Tieto&trendit-blogissa Tilastokeskuksen asiantuntija Tuomas Remes kirjoittaa, että kausivaihtelun vuoksi peräkkäisien kuukausien vertailu ei ole mielekästä.
– Se, että kesäkuun työttömyysaste on pienempi kuin toukokuun, ei todellakaan kerro siitä, että työllisyystilanne olisi kohenemassa, Remes toteaa.
Säännöllisesti vuodesta toiseen esiintyvä kausivaihtelu voidaan eliminoida työttömyysasteen aikasarjasta. Kun sarjasta puhdistetaan kausivaihtelun lisäksi epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan työttömyysasteen trendi. Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 9,5 prosenttia.
Trendiluvun käytön iso ongelma on Remeksen mukaan se, että uusimman kuukauden eli viimeksi lasketun estimaatin perusteella ei voi luotettavasti päätellä muutokseen määrää tai suuntaa. Trendiluvun avulla voidaan verrata peräkkäisiä kuukausia ja paikallistaa suhdannekäänteitä, mutta vasta jälkikäteen.
Työttömyysasteen 8,3 prosenttia hyvänä puolena on, että se on lopullinen luku, kun taas työttömyysasteen trendi 9,5 prosenttia voi tarkentua usean kuukauden ajan.
Tällä hetkellä työttömyysasteen trendi näyttää tasoittuneen edellisiin kuukausiin verrattuna, eli työttömyys ei olisi nousussa. Heinäkuussa työttömyysasteen trendiluku oli 9,6 prosenttia.