Suomessa on 313 kuntaa. Näistä 58 kunnassa on vain yksi koulu.
– Tarvitaanko kunnanhallitus, valtuusto ja lautakunnat päättämään yhden koulun sijainnista ja toiminnasta? Miksi ihmeessä kuntaa pitäisi pitää pystyssä yhden koulun takia?, Opetusalan keskusjärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen haastaa tulevia kuntapäättäjiä pohtimaan koulutuksen merkitystä tilanteessa, jossa suunnitteilla olevan sote-uudistuksen myötä yli puolet kuntien tulevista menoista liittyy opetuksen, varhaiskasvatuksen ja sivistyspalvelujen järjestämiseen.
Suomen kunnista alle 5000 asukkaan kuntia on yhteensä 134. Näissä kunnissa asuu yhteensä 6,4 prosenttia suomalaisista, lapsia syntyy vuodessa keskimäärin 21 ja kouluja on maksimissaan kaksi.
Luukkainen muistuttaa, että jo pelkästään näiden kuntien yleishallintoon kuluu vuodessa lähes 80 miljoonaa euroa. Vertailuksi hän nostaa keskusteluun nousseen maksuttoman varhaiskasvatuksen, jonka vuosittaisen hintalapun on arvioitu olevan noin 160 miljoonaa euroa.
Luukkainen ei usko, että yhden kunnan kouluilla on riittävästi rahkeita kehittää koulutus- ja sivistystointaan.
– Emme ole vähentämässä koulujen määrää tai ottamassa kantaa kuntien määrään, mutta kuntien hartioiden on oltava riittävän leveät, jotta ne pystyvät huolehtimaan koulutuksesta ja sivistyksestä. Kuntaliitoksia pitäisi tehdä radikaalisti enemmän, hän sanoo.
OAJ:n mukaan kunta, jolla on heikko talous ja palveluiden, kuten koulutuksen järjestämiskyky, on otettava riittävän ajoissa jo ennen kriisikuntavaihetta ohjaukseen ja kuntaliitostarpeen arviointiin. Siksi sekä kuntaliitoksia että kuntien välistä yhteistyötä olisi vauhditettava.
Kuntapäättäjällä valta koulutusasioissa
Kuntapäättäjillä on keskeinen rooli kunnan koulutuspäätöksissä. OAJ muistuttaa, että kunnissa päätetään muun muassa koulujen ja päiväkotien kunnossapidosta, opetusryhmien koosta, opettajien määrästä, lomautuksista, kielivalikoimista ja opetussuunnitelmien painotuksista.
Puheenjohtaja Olli Luukkainen huomauttaa, että vaikka laki turvaa oppilaille oikeuksia, niiden toteutuminen eroaa huomattavasti kunnasta toiseen. Opetusalalla ollaan huolissaan erityisesti alueellisten erojen kasvusta.
– Esimerkiksi mahdollisuus saada erityistä tukea riippuu pitkälti siitä, missä kunnassa oppilas asuu, Luukkainen sanoo.
Luukkainen puhui torstaina OAJ:n kuntavaaliaiheisessa toimittajatapaamisessa Helsingissä.