Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen harmittelee, että korkeakoulujen valintakoeuudistusta on tulkittu julkisuudessa ”kovin yksioikoisesti”. On syntynyt harhakuva siitä, että pääsykokeet poistuvat. Tämä ei pidä paikkansa.
Vaikka opiskelijat valittaisiin jatkossa korkeakouluihin pääosin ylioppilastutkinnon perusteella, pääsykoeväylä säilyy. Sitä voivat hyödyntää kaikki ne hakijat, jotka eivät menesty tai alisuoriutuvat ylioppilaskirjoituksissa tai joilla ei ole ylioppilastutkintoa.
Toinen harhakuva liittyy siihen, että pääsykokeilla valittujen osuus pienenisi. Tämäkään ei pidä paikkansa.
– Pääsykokeilla sisään otettavien osuus tulee säilymään jatkossa suurin piirtein samana kuin tänäkin päivänä, korostaa Heinonen.
Tämä selittyy sillä, että ylioppilastutkinnon painotusta on tarkoitus kasvattaa luopumalla ensisijaisesti yhteispistevalinnasta. Jatkossa siis opiskelijat valittaisiin sisään joko ylioppilastodistuksen tai pääsykokeen perusteella.
Vuoden 2016 yhteishaussa yliopistoihin valituista opiskelijoista noin puolet valittiin sisään yhteispistekiintiössä, jossa sisäänpääsyyn vaikuttivat siis sekä ylioppilastodistus että pääsykoe. Pelkällä pääsykokeella sisään pääsi kolmannes ja ylioppilastutkinnolla 15 prosenttia. Useilla aloilla ylioppilastutkinto siis vaikutti jo tavalla tai toisella 65 prosentin sisäänpääsyyn.
Mistä kiistellyssä opiskelijavalintauudistuksessa on kyse? Laaja paketti luettavissa Verkkouutisten +Plus-sivustolta ilmaiseksi kirjautumalla.