Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan tämä hallitus on päättänyt kääntää Suomen suunnan, vaikka se herättäisi vastustusta ja edellyttäisi vaikeita päätöksiä.
– Leikkauksia tehdään siksi, koska rahaa on nyt vähemmän, koska talous ei kasva ja koska meillä on liikaa velkaa. Tämä on ainut syy siihen, että olemme säästäneet lähes kaikkialta – myös koulutuksesta, Grahn-Laasonen painotti välikysymysvastauksessaan eduskunnassa keskiviikkona.
RKP:n ensimmäisenä allekirjoittamassa välikysymyksessä koskien hallituksen koulutusleikkauksia olivat mukana kaikki oppositiopuolueet.
Grahn-Laasosen mukaan ”leikkaukset koulutusjärjestelmäämme voisivat olla uhka, jos tavoitteena olisi säilyttää vanhaa”. Hallituksen tavoitteena on edetä kuitenkin uudistusten kautta.
– Kaikki hallituksen koulutustoimet on suunniteltu siten, että niissä mennään aina rakenteiden ja uudistusten kautta, sisällöt ja pedagogiikka edellä, kaikin voimin sivistyksen ja osaamisen ytimestä kiinni pitäen.
Ministeri huomautti vastauksessaan, että säästöistä huolimatta ”hallitus uudistaa koulutusjärjestelmää sen kaikilla askelilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin”.
Läpileikkaavia teemoja koulutuksen uudistuksissa ovat pedagogiikan vahvistaminen, laadukas opettajankoulutus sekä oppimisympäristöjen kehittäminen ja digitalisointi. Hallitus käyttää myös esimerkiksi 121 miljoonaa euroa peruskoulun toimintakulttuurin edistämiseen.
Mitä tekivät ex-opetusministerit?
Opetusministeri huomautti, että hallituksen tekemistä säästöistä on liikkunut monenlaisia – osin virheellisiä – lukuja. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kaikki leikkaukset alentavat ministerin mukaan valtion talousarviossa määrärahan tasoa vuoteen 2019 mennessä noin kuusi prosenttia.
– Leikkausten jälkeenkin käytämme Suomessa julkista rahaa koulutukseen ja tutkimukseen kaikkiaan noin 16 miljardia euroa vuodessa.
Opetusministeri ryöpytti vastauksessaan välikysymyksen allekirjoittajia. Ministerin mukaan koulutusjärjestelmän kehittämisessä on hukattu vuosia.
– Edellisen hallituksen aikana oppimistulokset lähtivät PISA-mittauksissa laskuun. Silti koulutuksen laatua, oppimistuloksia ja tulevaisuuden yleissivistystä vahvistavat uudistukset jätettiin tekemättä tai ne jätettiin vajaiksi. Lukion uudistaminen jäi puolitiehen, koulutusviennin esteitä ei purettu, korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen harhaili vailla suuntaa, tiedepolitiikkaan ei osoitettu kiinnostusta, hän luetteli.
Opetusministerin mukaan ”edellisen hallituksen opetusministerit valmistelivat koulutusleikkauksia enemmän kuin tämä hallitus”.
– Mukana olivat kaikki tämänkin välikysymyksen allekirjoittajapuolueet, jotka nyt esiintyvät kuin eivät niitä aikoja muistaisikaan.
Kehysriihessä koulutus jäi rauhaan
Hallitus täydensi eilen kehysriihessään hallitusohjelman säästöjä siltä osin kuin neljän miljardin euron tavoitteesta ollaan jäljessä, 370 miljoonan euron edestä. Nämä uudet säästöt eivät kohdistu koulutukseen tai tutkimukseen, ministeri korosti.
– Koulutusta ja tutkimusta suojeltiin uusilta leikkauksilta, mikä ei poista vanhoja, mutta antaa meille työrauhan keskittyä koulutusjärjestelmämme uudistamiseen.