Keskustelu korkeakoulujen opiskelijavalinnoista käy kuumana, vaikka ylioppilastodistusvalintaa lisäävä uudistus otetaan täysimääräisesti käyttöön vasta ensi keväänä.
Kesäkuussa opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Ylen haastattelussa olevansa huolissaan siitä, kuinka paljon stressiä korkeakoulujen opiskelijavalinnat aiheuttavat toisen asteen opiskelijoille. Heinäkuussa ministeri huomautti Maaseudun tulevaisuudessa, että tämänhetkinen korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytystyökalu, jossa tietyt ylioppilastutkinnon oppiaineet kuten pitkä matematiikka saavat suuremman painoarvon kuin toiset, luo turhan suuria paineita opiskelijoille korkeakoulutukseen haettaessa.
Vanhemmat ja lukion aloittavat ovat taas ymmällään siitä, mitä kursseja lukiossa kannattaisi valita, jotta varmistaa paikan mieluisiin jatko-opintoihin.
Opettajajärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka kaipaa malttia keskusteluun. Hänestä on harmillista, että liikkeellä on yhä paljon väärää tietoa uudistuksesta.
– Pääsykokeet eivät ole häviämässä mihinkään. Niiden kautta on edelleen mahdollisuus hakeutua korkeakouluun. Lisäksi uudistus tuo uusia sisäänpääsymahdollisuuksia, Misukka sanoo ja viittaa esimerkiksi yliopistojen ja korkeakoulujen avointen opintojen väylään, jota korkeakoulut ovat innokkaasti kehittäneet.
Uudistus myös nostaa lukiokoulutuksen arvoa. Samaan aikaan syksyllä voimaan tuleva lukiolaki takaa kaikille opiskelijoille muun muassa oikeuden henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä erityiseen tukeen.
Suurin ongelma aikatauluissa
Suurin ongelma uudistuksessa on Misukan mukaan aikatauluissa. Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulevat korkeakouluhakuihin nähden liian myöhään, joten osa opiskelijoista lukee pääsykokeisiin ”varmuuden vuoksi”, jos omat yo-pisteet eivät sittenkään riittäisi opintoihin. Näin he tekevät tuplatyön, vaikka juuri tästä piti uudistuksessa päästä eroon.
Aikataulukysymys on myös Ylioppilastutkintolautakunnan työpöydällä.
– Me suhtaudunne toistaiseksi hyvin kriittisesti siihen, että ylioppilaskirjoituksia aikaistettaisiin vielä entisestään. Kokeen voi joka tapauksessa hajauttaa jo useampaan suorituskertaan ja uusimiskertoja on rajattomasti, Misukka sanoo.
Matematiikka jakaa jopa opettajia
Myös keskustelu matematiikan asemasta todistusvalinnan pisteytyksessä on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Misukan mukaan opettajakunnastakin löytyy asiaan useampi mielipide – jopa matematiikan opettajat keskenään ovat asiasta eri mieltä.
– Elinkeinoelämän suunnalta on painostettu kovasti, että matematiikka pitäisi palauttaa kirjoitettavaksi pakolliseksi aineeksi, mutta meidän mielestä on ollut parempi keino, että siitä palkitaan jos sen kirjoittaa hyvin. Sitä pisteytysmalliakin korjattiin jo niin, että myös lyhyestä matematiikasta saa hyvin pisteitä, Misukka sanoo.
Matematiikan valintojen suhteen on nähty jo joitakin ylilyöntejä.
– Tiedän, että tässä pääkaupunkiseudulla on sellaisiakin lukioita, joissa yksikään ei ollut valinnut lyhyttä matikkaa vaan kaikki ottaa pitkän matematiikan. Toki näihin hakeutuu opiskelijoita, joiden keskiarvo on jo sisäänpäästessä yli yhdeksän ja heillä on monenlaista lahjakkuutta, Misukka sanoo, mutta muistuttaa samalla, että koko ikäluokasta noin 5[nbsp]000 abia kirjoittaa vuosittain pitkän matematiikan hyvin.
Misukka toivoo, että tilanne rauhoittuisi ja keskustelu muuttuisi asialliseksi.
– Toivoisin, että aikuiset eli vanhemmat ja opot veisivät keskustelua siihen suuntaan ettei lietsottaisi nuoriin pelkoa. Emmehän ole nähneet vielä ainuttakaan tilastoa miten uusi valintatapa vaikuttaa, Misukka muistuttaa.
Korkeakoulujen kevään yhteishaun lisähaku on parhaillaan menossa opintopolku.fi -palvelussa ja se kestää 14. elokuuta saakka. Opiskelupaikkoja on tarjolla vielä runsaasti muun muassa ammattikorkeakoulujen insinööriopintoihin. Varsinainen yhteishaku päättyi myös varasijojen vastaanoton kannalta 31. heinäkuuta.
Lukioissa opiskeluvuosi alkaa paikkakunnasta riippuen 8.-14. elokuuta.