Hallitus odottaa toisen asteen koulutukseen kohdistetuilta rakennepoliittisilta toimilta yhteensä 260 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2017 mennessä. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä uudistamalla oppilaitosverkkoa ja rahoituspohjaa.
Suomen Lukiolaisten liiton ja Akavan mukaan esitettyjen toimien riittävyydestä säästöjen aikaansaamiseksi ei ole esitetty mitään takeita. Järjestöt pelkäävät, että säästöt osuvat vääjäämättä koulutuksen laatuun ja alueellisen saavutettavuuteen, joita hallitus juhlapuheissaan puolustaa.
– Pikaisella aikataululla suoritettavat uudistukset eivät ole useinkaan loppuun asti mietittyjä. Esimerkiksi oppilaitosverkon harventaminen yhdessä hallituksen kaavaileman oppivelvollisuusiän laajentamisen kanssa muodostaa kafkamaisen yhtälön: leikkaukset yhtäällä luovat lisäkustannuksia toisaalla, kun oppivelvollisten koulumatka- ja asumiskulut kasvavat, sanoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Daniel Sazanov.
Hallitus esittää yhtenä tehostamistoimena toisen asteen koulutusyhteistyön vahvistamista. Tämänkin kirjauksen toteutus on järjestöjen mielestä hämärän peitossa, vaikka kyse on mitä merkittävimmästä koulutuspoliittisesta muutoksesta. Epäselväksi jää, tuoko yhteistyö kaivattuja säästöjä vai paisuttaako se päinvastoin koulutuksen hallintoa ja jo ennestään raskaita rakenteita.
– Yhteistyötä on hyvä lisätä ja toimintatapoja muuttaa, kun siitä on aitoa hyötyä molemmille koulutusmuodoille. Nämä eivät saa kuitenkaan olla naamioituja yrityksiä häivyttää lukio- ja ammatillisen koulutuksen erillisiä tehtäviä, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies.
Järjestöt painottavat, että nykyisten koulutusratkaisujen alasajon sijaan on lukioiden yhteistyötä työelämän ja korkeakoulujen kanssa lisättävä.
– Yksilöllisiin uravalintoihin tähtäävä ja kunkin omia mielenkiinnonkohteita kunnioittava koulutusjärjestelmä on paras tapa sujuvoittaa nuorten siirtymistä työelämään, Sahamies toteaa.