Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja keskusta hyökkäsivät tuttuun tapaan hallituksen kimppuun, kun eduskunta keskusteli eurokriisin hoidosta. Puheenaiheena oli tällä kertaa Kreikan lainaohjelman jatkaminen.
Hallitus esittää, että Kreikan laina-aikaa pidennetään 15 vuodella ja korkojen maksuja lykätään 10 vuodella. Kreikka maksaisi siis lainansa takaisin näillä näkymin vuonna 2058.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoo, että Suomi ei ole myöntämässä uusia tukipaketteja, vaan ainoastaan päivittää vanhoja. Taustalla on EU-valtiovarainministereiden päätös pidentää Kreikan laina-aikaa. Koska laina-aikaa jatketaan, täytyy sama tehdä myös takauksille.
– Nyt ei ole kyse uudesta tuesta, vaan hyväksyttyjen päätösten teknisestä täytäntöönpanosta, Urpilainen sanoo.
Hallituspuolueet tukevat hallituksen esitystä. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Kimmo Sasi (kok.) toteaa, että laina-ajan pidentäminen helpottaa velkamaiden paluuta yksityisille lainamarkkinoille.
– Velkojat eivät lainaa rahaa, jolleivat usko velallisen maksukykyyn, Sasi toteaa.
Vihreiden Tuija Brax huomauttaa, että kyse on enemmän kuin pelkästä teknisestä täytäntöönpanosta.
– Hallitus itsekin kuvaa, että se (laina-ajan pidentäminen) on omiaan jossain määrin muuttamaan takausten erääntymisen riskiä, Brax sanoo.
Perussuomalaisia Urpilainen ei onnistunut vakuuttamaan. Kansanedustaja Juho Eerola (ps.) ennustaa, että Kreikka ei maksa velkojaan takaisin.
– Euroalueesta on tullut tulonsiirtounioni.
Perussuomalaiseen tapaan Eerola puhui myös vertauksin:
– Eurokriisi on kuin hyvin öljytty kreikkalais-roomalainen painija: siitä on vaikea saada pitävää niskalenkkiä.
Keskustan Paula Lehtomäki oli valmis lopettamaan Kreikan eurojäsenyyden. Hänen mukaansa Kreikka ei selviä ilman 30–40 prosentin devalvaatiota. Euron jäsenenä se on mahdotonta.
– Kreikka näyttäisi tarvitsevan siis ulkoisen devalvaation, eron eurosta, Lehtomäki totesi.
Keskustan linja Kreikka-paketeissa on ollut, että se hyväksyy vain keskustajohtoisen hallituksen myöntämät paketit. Ensimmäisen Kreikka-paketin näet hyväksyi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus. Oppositioon siirryttyään keskusta on vastustanut Kreikka-lainoja.
Keskustan tulkinnan mukaan vain ensimmäinen tukipaketti laadittiin eurojärjestelmän pelastamiseksi. Myöhemmät on laadittu yksin Kreikan auttamiseksi.
Lehtomäki totesikin, että Suomen tulee tehdä ”periaatteellinen pesäero menneeseen” ja vaatia, että Kreikka alkaa noudattaa sääntöjä ja sopimuksia.
– Keskusta antoi Kreikalle lainaa ilman minkäänlaista vakuutta, Urpilainen ihmetteli Lehtomäen mielenmuutosta.
Lehtomäki istui Vanhasen hallituksessa ympäristöministerinä.