[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”orpo-marraskuu-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]– Siis tämähän on täysin väärin!
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo istuu työhuoneessaan eduskunnan pikkuparlamentissa ja tuijottaa sitaattia Helsingin Sanomien paperilehdestä (26.10.2019). Sitaatti kuuluu näin: ”Me emme pysty jatkamaan tällaisella hyvinvointijärjestelmällä, joka kustantaa näin paljon, eikä varsinkaan siinä tilanteessa, että meille tulee lisää maahanmuuttoa”.
Sitaatin lausuja on perussuomalaisten ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Purra.
Orpo vaikuttaa tuohtuneelta:
– Tässähän on ristiriita, koska emme pysty kustantamaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluita, kuten esimerkiksi vanhusten palveluita, kun niiden tarve kasvaa, ellemme saa tänne lisää työntekijöitä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Tässä kokoomuksella ja perussuomalaisilla on aivan keskeinen näkemysero.
Kokoomus ja Orpo eivät ole näkemyksineen yksin. Myös suomalaisista entistä useampi kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä tai pitäisi sen vähintäänkin nykytasolla, selviää Ylen tuoreesta kyselystä. Vastustajia on viidennes.
Suomessa väestön ikääntyminen on eurooppalaisittain poikkeuksellisen nopeaa. Työikäisten määrä vähenee. Syntyvyys on jo nyt ennätyksellisen alhaalla. Tämä luo ison paineen, miten hyvinvointiyhteiskunta pysyy jatkossa pystyssä. Suomen väkiluku on jo vuosia kasvanut pelkästään maahanmuuton ansiosta.
Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat vääjäämättä. Alalle tarvitaan vuoteen 2035 mennessä runsaat 200 000 uutta työntekijää. Siis yli viidennesmiljoona. Näin on sanonut viimeksi lokakuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviointijohtaja Pekka Rissanen.
Syksyn mittaan on vahvistunut, ettei päähallituspuolue SDP pysty toteuttamaan vaalilupaustaan 0,7 hoitajamitoituksesta. Se kirjataan lakiin, mutta rahoja sen toteuttamiseksi ei ole. Eikä hoitajia.
Viikko tästä Nykypäivän haastattelusta perussuomalaiset julkisti vaihtoehtobudjettinsa, jossa puolue laittoi SDP:täkin kovemmat peliin: he toteuttaisivat 0,7 hoitajamitoituksen jo syksystä 2020, kun Antti Rinteen hallituksen mallissa se tulisi voimaan vaalikauden loppuun mennessä. Perussuomalaisten sisältä on itsekin myönnetty, ettei tarvittavaa työvoimaa toistaiseksi ole.
Palataan perussuomalaisten ryhmäjohtaja Purran haastatteluun Helsingin Sanomissa. Siinä toistetaan myös perussuomalaisten suosima väite, jonka mukaan matalapalkka-aloilla työskentelevät maahanmuuttajat eivät pysy työllisinä pitkään, vaan siirtyvät sosiaaliturvan piiriin.
Väitteen tueksi ei löydy perusteita, kun asiaa kysyy suoraan työ- ja elinkeinoministeriöstä. Sieltä vastataan, ettei uskottavaa tietoa tai arviota tästä ole olemassa.
Kokoomus aikoo haastaa perussuomalaiset tosissaan työperäisestä maahanmuutosta ja lyödä tosiasiat pöytään myös turvapaikkapolitiikkaan liittyvään uhkakuvien maalailuun. Tähän liittyviä ohjelmia on luvassa vuoden vaihteen jälkeen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1574856130232{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”orpo-marraskuu-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]”Onko vastuullista lisätä valtion pysyviä menoja tietoisena siitä, että niistä pääosa joudutaan lähivuosina perumaan, jos hallitus ei pysty päättämään riittävistä työllisyystoimista?”
Kokoomus otti opposition järeimmän aseen eli välikysymyksen käyttöönsä jo heti syyskuussa koskien talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Se on Rinteen johtaman hallituksen heikoin lenkki. Kokoomus jätti välikysymyksen yksin – ilman suurinta oppositiopuoluetta perussuomalaisia. Keskeinen syy liittyi näkemyseroihin maahanmuutosta, millä on vahva kytkös myös talous- ja työllisyyspolitiikkaan.
Kokoomus jopa antoi välikysymystekstissään tunnustusta hallitukselle: ”Hallituksen tavoitteet helpottaa työperäistä maahanmuuttoa ovat kannatettavia. On kiistaton fakta, että työikäinen väestö vähenee Suomessa joka vuosi, ja suomalaiset yritykset kaipaavat kipeästi lisää työvoimaa.”
Hallituksella riittää työlupien jonoissa kuitenkin parannettavaa. Sittemmin kokoomus laittoikin ulos tiedotteen, jossa kerrottiin puolueen esittävän vaihtoehtobudjetissaan kymmenen miljoonan euron panostusta maahanmuuttovirastolle työlupien käsittelyaikojen lyhentämiseen. Yritykset ja elinkeinoelämän tahot ovat tuskastuneet siihen, miten viranomaisprosessien hitaus estää niitä rekrytoimasta kipeästi kaipaamaansa työvoimaa.
Nykypäivän tehdessä tätä haastattelua Orpon työhuoneessa, julkisuuteen on aamulla tullut Ylen puoluekannatusmittaus, jossa on kaksi uutista: perussuomalaisten nousukiito ja demareiden selvä putoaminen. Kokoomuksen osalta Orpo toteaa, että ”tilanteemme on vakaa, mutta ei tietenkään tyydyttävä”.
– Emme ole vielä onnistuneet saamaan hallituksen rämpimisestä kannatusta itsellemme toisin kuin perussuomalaiset. Meidän täytyy jatkaa määrätietoista politiikkaamme ja haastaa hallitusta tuomalla omat vaihtoehtomme pöytään. Meidän on oltava vastavoima perussuomalaisille siinä, ettemme maalaile uhkakuvia vaan perustamme politiikkaamme tosiasioihin ja toivoon paremmasta tulevaisuudesta, Orpo kommentoi asiaa työhuoneessaan tuoreeltaan Verkkouutisille.
Perussuomalaisten nousu maan suurimmaksi puolueeksi on pohdituttanut paljon kokoomuslaisia. Osa torjuu tiukasti mahdollisen hallitusyhteistyön ”oikeistopopulistien” kanssa seuraavalla vaalikaudella, osa lähestyy asiaa vähän toisin.
Viime Nykypäivässä julkaistussa lukijakyselyssä eräs lukija arvioi, että ”Perussuomalaiset olisi luonteva yhteistyökumppani kokoomukselle ja mahdollistaisi vahvan oikeistoblokin seuraavissa vaaleissa.”
Miten kommentoit tätä?
– Kokoomus on oikeistopuolue. Jos katsotaan oikeisto – vasemmisto -karttaa, me olemme siellä oikean puoliskon keskellä. Perussuomalaiset hajaantuvat vasemmalta oikealle heti, kun lähdetään puhumaan verotuksesta, sosiaalipolitiikasta ja työllistämisen keinoista, Orpo katsoo.
Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen avasi lokakuussa julkaisemassaan blogissaan seikkaperäisesti perussuomalaisten talous- ja työllisyyspolitiikkaa, jonka johdosta hän kiteytti, että kyseessä on vasemmistopuolue. ”Vanhoillisesta oikeistosta” muistuttaa Vartiaisen mielestä ainoastaan puolueen konservatiivinen ja nationalistinen arvopohja.
Myös kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät mieltävät itsensä toisistaan poikkeavasti oikeisto–vasemmisto-akselilla, ilmenee oikeusministeriön kesällä julkaisemasta tutkimuksesta. Kokoomusta äänestävät sijoittavat itsensä poikkeuksetta oikealle, kun taas perussuomalaisten äänestäjien selvä enemmistö keskelle – vaikkakin niin sanottu ”oikea laita” näyttäisi viime vuosina vahvistuneen.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamassa hallituksessa keskusta ja kokoomus päätyivät viime vaalikaudella siihen, ettei hallitusyhteistyölle perussuomalaisten kanssa ollut enää edellytyksiä, kun puheenjohtajaksi tuli Jussi Halla-aho.
Tässä haastattelussa Orpo ei halua pois sulkea vielä mitään hallitusyhteistyövaihtoehtoja koskien seuraavaa vaalikautta.
– Mitään puoluetta ei voi sulkea pois loputtomasti ja Halla-aho pyrkii selvästi tekemään perussuomalaisista salonkikelpoisempaa koko ajan. Siksi täytyy olla valmis yhteistyöhön. Voi olla, että me näemme joissain asioissa tähän mahdollisuuksia, mutta haluan painottaa, että olemme erilaiset puolueet. Suhtaudumme moniin asioihin eri tavoin, vaikka esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä voisi löytyä yhteistäkin.
Käytännön politiikassa selkeimpiä eroja ovat Orpon mukaan esimerkiksi jo mainittu työperäinen maahanmuutto ja näkemykset siitä, miten suomalaista hyvinvointia puolustetaan. On myös itsestään selvää, että kansainvälisyys ja EU jakavat kahta suurinta oppositiopuoluetta.
Pitäisikö perussuomalaisten liikkua, jotta yhteistyö kokoomuksen kanssa voisi ylipäänsä olla mahdollista? Orpo innostuu kysymyksestä selvästi:
– Tämä onkin hyvä kysymys, koska ei voi olla niin, että aina vain kokoomukselta kysytään, oletteko valmiita yhteistyöhön. Tätä pitää kysyä jatkuvasti myös perussuomalaisilta: oletteko valmiita sietämään muiden mielipiteitä, oletteko valmiita tekemään kompromisseja, oletteko valmiita rakentamaan kannustavaa sosiaaliturvamallia Suomeen. Sellaista, jossa oikeasti työn tekeminen ja vastaan ottaminen on aina kannattavaa. Oletteko valmiita muuttamaan yhteiskunnan rakenteita niin, että täällä tulevaisuudessakin pärjää. Ja kun minä en tiedä, mitä mieltä he ovat näistä asioista, koska puhui heidän kanssaan melkein mistä vain, aina se kääntyy maahanmuuttoon, hän huokaa.
– Kokoomuksen puheenjohtajana minun täytyy sanoa lisäksi, että sellaiset asiat kuin tasa-arvo, demokratia, ihmisoikeudet, sananvapaus, yksilönvapaus – ne ovat minulle kaikki kaikessa. Eikä näissä voida joustaa.
Sananvapauskysymykset ovat viime aikoina herättäneet vilkasta keskustelua. Moni kokoomuslainenkin on hämmästellyt poliisitutkinnan käynnistämistä kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) 15 vuoden takaisesta kirjoituksesta ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”.
Millä miettein olet tätä seurannut?
– Minusta poliitikkojen ei pitäisi puuttua oikeuslaitosten tekemisiin, mutta sen voin sanoa kyllä varmasti, että hätkähdin, kun kuulin siitä, että tämä menee rikostutkintaan. Sen verran kovaa ja loukkaavaa puhetta, ihmisen yhdenvertaisuutta kyseenalaistavia puheenvuoroja kuulee valitettavasti tänä päivänä eduskunnassa, että itseäni hätkähdytti – miksi juuri tämä?
Orpo sanoo olevansa huolissaan kehityksestä, jossa ihmisten tuntuu olevan vaikea sietää erilaisia mielipiteitä. Ymmärtää erilaisia näkökulmia asioihin. Kehitystä ruokkii osaltaan sosiaalinen media, jossa asiat usein kärjistyvät – ja vääristyvät.
– Meillä on paljon ihmisiä, jotka haluavat osoittaa olevansa niin sanotusti valveilla: minäpä olinkin näppärämpi kuin sinä. Pääsinpäs sinua tölväisemään. Tulkitaan vielä vähän yli, mitä toinen on sanonut. Tällainen ajattelutapa, että minä olen oikeassa ja muut väärässä, toisten mielipiteiden tuomitseminen – se ei johda yhtään mihinkään.
Orpo toteaa, että kokoomuksen sisälle on aina mahtunut liberaaleja, konservatiiveja ja sosiaalisempaa linjaa korostavia. Kokoomuslaisia yhdistäviä tekijöitä on kuitenkin paljon: yksilön vapaus ja vastuu, sivistys, koulutus, osaaminen, yrittäjyys, edistysusko, kansainvälisyys, avoimuus mutta samaan aikaan myös instituutioiden ja perinteiden kunnioitus.
– Elämme sellaista aikaa, jossa julkisuudessa on esillä paljon aiheita, jotka saavat meidän liberaalimme ja konservatiivimme helposti kauemmas toisistaan, kuten maahanmuutto tai ilmastopolitiikka. Meillä on niihin olemassa kuitenkin ratkaisut, jotka perustuvat järkeen ja tolkkuun. Sellaisen viestin haluaisin tässä sanoa.
Petteri Orpo on viime aikoina puhunut julkisuudessa paljon kokoomuksen ”tolkun ilmastopolitiikasta”. Kokoomus lähtee Orpon mukaan ensinnäkin siitä, että ”ilmaston lämpeneminen on tosiasia ja kaikissa tilanteissa päästöjen vähentäminen on järkevää”.
– Päästöjä pitää merkittävästi vähentää, mutta ilmastonmuutos ei ratkea sillä, että ihmisiä syyllistetään, kielletään tai vaaditaan ryhtymään munkeiksi tai nunniksi, hän sanoo viitaten arvostamansa Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen käyttämään skeemamunkki-vertaukseen Talouselämä-lehden haastattelussa.
– Kotimaassa meidän pitää keskittyä isoihin energiaratkaisuihin. Olemme jo (edellisessä hallituksessa) kieltäneet kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä ja tulemme esittämään nykyhallitukselle mallia, miten turpeen käyttö ajetaan hallitusti alas energiantuotannossa. Tarvitsemme nopeat raideyhteydet koko maahan, mikä vähentäisi merkittävästi päästöjä ja tuemme vahvasti teknologian kehitystä.
Orpo nostaa tässä yhteydessä esiin myös uusien autojen verotuksesta luopumisen ja sen siirtämisen kokonaan autoilun päästöjen verotukseen. Kokoomus esitti tätä jo vajaa vuosi sitten julkistamassaan laajassa ilmasto- ja ympäristöohjelmassaan.
– Näin myös vaihtoautomarkkinoille alkaisi tulla halvempia, vähäpäästöisiä autoja, jolloin pienituloisemmatkin ihmiset voisivat hankkia niitä itselleen.
Kokoomuksen tavoitteena on, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo olisi aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla.
Orpon mielestä kokoomuksen ilmastopolitiikka eroaa vihreistä siinä, että ”me emme lähde määräilemään ihmisiä”.
– Me luotamme ihmisiin. Siihen, että he haluavat tehdä Suomessa ilmastotekoja. He haluavat hankkia vähäpäästöisen auton, jos heillä on siihen varaa. He haluavat kierrättää ja miettiä itse näitä asioita myös ruokakaupassa asioidessaan.
Itävallassa Sebastian Kurzin johtaman kokoomuksen sisarpuolueen menestys – jota käsitellään tarkemmin tässä Nykypäivässä sivuilla 18–25 – on herättänyt keskustelua kokoomuksessa. Olisiko Kurzin strategiasta eli askeleesta maahanmuuttokriittisempään suuntaan syytä ottaa oppia kokoomuksessakin?
Orpo ei suoraan tästä innostu. Hän kertoo tuntevansa EPP-yhteistyön kautta hyvin Sebastianin kuten muidenkin sisarpuolueiden johtajat. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Kreikassa kokoomuksen sisarpuolue Uusi Demokratia ylsi Kurzin johtamaa Kansanpuoluettakin suurempaan vaalivoittoon ”puhumalla aivan eri asioista kuin Kurz”. Puheenjohtaja Kuriakso Mitsotakis on Orpon sanoin ”hyvin liberaali ja eurooppalainen”.
– Ranskassa ja Espanjassa sisarpuolueemme ovat liikkuneet maahanmuuttovastaiseen ja oikeistolaisempaan suuntaan ja hävinneet vaalit, Orpo muistuttaa myös.
Petteri Orpo korostaa, että Itävallan poliittinen kenttä puolueineen eroaa myös suomalaisesta, mikä heijastuu Itävallan Kansanpuolueen tapaan tehdä politiikkaa.
– Jos me tekisimme samankaltaista politiikkaa, silloin ehkä liberaalimme saattaisivat äänestää jotain muuta puoluetta. Kaikkea on syytä analysoida, mutta viime kädessä meidän on löydettävä se kokoomuksen oma tapa toimia.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1574856140047{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”orpo-marraskuu-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]”Aikooko hallitus siirtää Veikkauksen tuotot suoraan valtion budjettiin kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen esittämällä tavalla, miten hallitus aikoo auttaa ongelmapelaajia, ehkäistä syrjäytymistä ja puuttua rahapelien aiheuttamiin haittoihin ja aikooko hallitus tehdä riippumattoman selvityksen lisenssipohjaiseen rahapelijärjestelmään siirtymisestä”?
Edellä mainittua peräsivät kokoomuksen kansanedustajat Elina Lepomäki, Juhana Vartiainen ja Saara-Sofia Sirén lokakuussa jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.
Valtion rahapeliyhtiön Veikkauksen toiminta on puhuttanut pitkin syksyä. Aihe on herkkä, sillä yhtiön johtopaikoilla istuu myös kokoomuslaisia. Toisaalta kokoomus suhtautuu kriittisesti monopoleihin ja puoluekokouspäätöksen mukaisesti kannattaa Alkon monopolin purkamista.
Mitä Veikkauksen kanssa pitäisi oikein tehdä?
– Ensinnäkin pelihaitoista on saatu paljon uutta tietoa ja ne tulisi ottaa vakavasti. En ole vakuuttunut siitä, että tähän mennessä tehdyt linjaukset peliautomaattien osalta (pakollinen tunnistautuminen ja peliautomaattien vähentäminen) ovat riittäviä.
Orpo pitää myös käsittämättömänä omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Sirpa Paateron (sd.) julkisuuteen antamia lausuntoja, joiden mukaan ratkaisuna pelikoneiden ja tätä kautta tuottojen vähenemiseen pitäisi kehittää uusia pelejä.
– Kun pelihaittoja halutaan vähentää ja tästä vallitsee laaja yhteisymmärrys, silloin meidän pitää hyväksyä myös se, että ne tuottavat vähemmän. Hallitus on tässä maassa se, joka valmistelee asioita. Heidän pitää löytää tähän rahat. Nyt he ovat kuitenkin käyttäneet rahaa kaikkiin mahdollisiin menoihin huoletta ja velkaa otetaan miljarditolkulla lisää.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä iso osa taloustieteilijöistä siirtäisi rahapeliyhtiön tuotot suoraan valtion budjettiin, mikä purkaisi kytköstä Veikkauksen ja rahoista hyötyvien järjestöjen väliltä. Miten näet tämän?
– Käytännössähän ministeriöt (stm ja okm) jakavat nämä rahat, joten en näe suurta muutosta, jos ne menisivät budjettiin ja jaettaisiin sieltä näille samoille järjestöille. Jos tämä (muutos) lisää avoimuutta, en näe sille kuitenkaan mitään estettä.
Entä kysymys monopolin purkamisesta?
– Kokoomus on valmis osallistumaan parlamentaariseen työskentelyyn, jossa mietimme niin tätä pelihaittakysymystä kuin koko rahapelijärjestelmän tulevaisuutta Suomessa. Tämä ei saa olla tekosyy hallitukselle olla kuitenkaan tekemättä mitään. Mitä tulee sitten tähän monopoliin, minusta meidän on syytä katsoa rauhassa ja vastuullisesti tämä kokonaisuus. Tässä ei saa tehdä mitään hätiköityjä ratkaisuja.
Vihreät päätti ensimmäisenä puolueena lakkauttaa puoluelehti Vihreän Langan. Miten näet Nykypäivän tulevaisuuden?
– Minusta Nykypäivä on tärkeä kanava jäsenistöllemme ja puolustaa paikkaansa. Pidän sitä sisällöllisesti hyvänä ja katson, että sen muuttuminen aikakausilehdeksi on tehnyt hyvää. Sitten meillä on lisäksi Verkkouutiset, joka on maan luetuimpia verkkomedioita.
Orpon mielestä puolueille tuovat lisäarvoa äänenkannattajat, joissa asioita käsitellään journalismin tapaan vastuullisesti.
– Tämä on aivan eri asia kuin että heittäytyisimme vain tähän markkinamaailmaan, yksinkertaistettujen totuuksien latelemiseen, analysoitaisiin sosiaalisten medioiden dataa ja kohdennettaisiin viestejä vain tähän tapaan pinnallisesti. Kaikki puolueethan ovat sosiaalisessa mediassa ja pyrkivät tavoittamaan tätä kautta ihmisiä, mutta ei puolueen viestintä voi rakentua vain siihen. Kaikista vähiten olisin kyllä odottanut, että vihreät tekevät tämän ratkaisun.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]