Valinnanvapauslain ilmoittaminen eli notifiointi EU-komissiolle tarkoittaisi käytännössä aikalisän ottamista sote-uudistukseen, sanoo maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg.
Kaikki oppositiopuolueet vaativat tänään lähettämässään tiedotteessa, että hallitus varmistaa EU-komissiolta sote-uudistuksen valinnanvapauden yhteensopivuuden EU:n kilpailuoikeuden kanssa ennen sote-lakien eduskuntakäsittelyä.
Oppositiopuolueet viittaavat kannanotossaan EU-tuomioistuimen Slovakian terveydenhuoltojärjestelmää koskevan ratkaisun.
Hallitus päätti tammikuun lopussa, että notifiointia ei tehdä, koska suomalainen valinnanvapausmalli perustuu solidaarisuusperiaatteeseen eikä laajan arvioinnin ja selvittämisen perustella sisällä kiellettyä valtiontukea. EU-tuomioistuin antoi sen jälkeen Slovakia-päätöksensä helmikuun alussa.
Slovakian malli muistuttaa jossain määrin Suomen mallia. Slovakian terveydenhuoltojärjestelmä on kuitenkin vakuutuspohjainen ja palveluiden tuottajina on sekä julkisia että yksityisiä yhtiöitä.
Suomen malli on verorahoitteinen. Julkinen ja yksityinen toimija pyritään tuomaan samalle viivalle, mutta julkisilla liikelaitoksilla ei ole yhtiöittämisvelvoitetta.
Komissio voi valittaa – lopullinen ratkaisu lykkääntyisi
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvoksen Elise Pekkalan mukaan EU-tuomioistuimen päätös on iso linjanmuutos aiempaan nähden. Pekkala huomauttaa, että Slovakiaa koskeva ratkaisu on vasta ensimmäisen oikeusasteen päätös, jonka pohjalta ei voi tehdä vielä johtopäätöksiä.
EU-komissiolla on kaksi kuukautta aikaa valittaa päätöksestä, ja Pekkala sanoo ihmettelevänsä, jos hävinnyttä kantaa edustava komissio ei sitä tee. Mikäli komissio valittaa päätöksestä, lopullinen ratkaisu saadaan vasta noin kahden vuoden kuluttua.
Pekkala toteaa, että mikäli lopullinen päätös olisi sama kuin ensimmäisen oikeusasteen päätös, komissio ryhtyisi uuden linjauksen myötä käymään läpi kaikkien EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmiä. Sen jälkeen komissiolta tulisi uudet ohjeet valtiontukisääntelyn arvioinnista.
EU:n perussopimuksen mukaan jäsenvaltiot eivät saa myöntää valtiontukea, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Tulkinnat perustuvat EU-tuomioistuimen ratkaisuihin. Oikeuskäytännössä tehdään ero solidaarisuuden periaatteeseen perustuvien järjestelmien ja taloudellisten järjestelmien välillä.
Ylisuuret korvaukset voisivat olla valtiontukea
Virkamiesten analyysin mukaan Suomeen tulossa oleva valinnanvapausmalli perustuu solidaarisuusperiaatteeseen, eikä kyse ole taloudellisesta järjestelmästä.
Solidaarisuutta kuvaa muun muassa se, että järjestelmään kuuluminen on pakollista, järjestelmää rahoitetaan pakollisin maksuin eli verovaroin eivätkä verot korreloi henkilöiden riskin eli iän ja sairastavuuden kanssa. Saatavat etuudet eivät myöskään ole riippuvaisia maksetuista veroista. Myös solidaarisuusperiaatteelle perustuvissa järjestelmissä sallitaan hieman hinta- ja laatukilpailua.
Mikäli Suomen järjestelmä katsottaisiinkin taloudelliseksi järjestelmäksi, palveluntuottajille maksettavia korvauksia eli kapitaatiomaksuja voitaisiin pitää kiellettynä valtiontukena, mikäli niillä ylikompensoitaisiin eli korvattaisiin liian avokätisesti järjestettäviä palveluja.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila huomauttaa kuitenkin, että käytännössä kapitaatiomaksut tulevat olemaan niin alhaisia, ettei millään maakunnalla ole varaa sisällyttää niihin valtiontukielementtejä. Ongelmana on pikemminkin se, saadaanko alhaisen korvaustason vuoksi valinnanvapausjärjestelmään mukaan riittävästi palveluntuottajia.
Perustuslakivaliokunta ei edellyttänyt notifiointia
Varhilan mukaan perustuslakivaliokunta ei edellyttänyt valinnanvapausmallin notifiointia, vaan asian huolellista selvittämistä ja tarpeen mukaan komission konsultointia.
Vaikka Suomi lähettäisi sote-lait EU-komissiolle notifioitavaksi, työ- ja elinkeinoministeriön Elise Pekkala arvelee, ettei komissiolla ole kantaa asiaan ennen lopullista tuomioistuimen päätöstä. Sote-uudistus seisoisi sen vuoksi pari vuotta.
Projektijohtaja Päivi Nerg puolestaan kertoo, että viime syksynä komissio ei ottanut vastaan Suomesta ministeridelegaatiota, joka yritti lähestyä komissioita notifiointiasiassa.
Slovakian terveydenhuoltojärjestelmän notifiointiprosessi kesti 12 vuotta, joten Suomenkin notifiointiprosessissa voisi mennä vuosia, mikäli siihen lähdettäisiin.
Valinnanvapauslaki on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi viikon torstaina 8. maaliskuuta. Tieto siitä, valittaako komissio EU-tuomioistuimen päätöksestä, saadaan lain eduskuntakäsittelyn aikana.