Espoon turmasillan suunnittelussa ja toteutuksessa oli puutteita, kertoo Onnettomuustutkintakeskus Otkes. Koululaisryhmä putosi maahan noin viidestä metristä kevytrakenteisen väliaikaisen kävelysillan romahdettua Espoon Tapiolassa 11. toukokuuta. Yli 20 henkilöä loukkaantui.
Silta oli rakennettu rakennustelineosista ja siinä oli käytetty eri valmistajien osia. Sillalle olisi pitänyt tehdä rakennelaskelmat, mutta sellaisia ei tehty. Siltaan ei kohdistunut viranomaisvalvontaa, joten rakennetarkastelu jäi telinetoimittajalle.
Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan huolta laajemmin herättää nyt se, että Otkesin pitäisi ilmoittaa asianomaiselle viranomaiselle, jos turvallisuustutkinnan aikana havaitaan vikoja tai puutteita. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole tunnistettavissa viranomaista, jolle ilmoitus voitaisiin osoittaa.
– Se, että kuntien silloista vastaavaa viranomaistahoa ei ole pystytty selvitystyössä tunnistamaan, on itsessään huolestuttavaa. Kuntien tilapäiset ja jopa pysyvät sillat näyttäisivät yleensä jäävän viranomaisvalvonnan ulkopuolelle, sanoo tiedotteessa tutkinnanjohtaja Kai Valonen.
– Onnettomuustutkintakeskuksella ei ole tiedossa, kuinka paljon Suomessa on telineosista rakennettuja siltoja. Kehottaisin kuitenkin erityisesti kuntia tarkastamaan, onko niiden alueella olevissa silloissa vastaavanlaisia puutteita kuin Espoon turmasillassa. Hyvä periaate on, että tilapäisen sillan käytön tulisi olla yhtä turvallista kuin pysyvän sillan, jatkaa Valonen.
Turmaillan kuormankantokyvyksi oli kyltillä ilmoitettu 250 kiloa neliölle, mutta se sortui Otkesin mukaan huomattavasti pienemmällä kuormalla. Otkesin mukaan silta oli tarkastettu telinealan toimintamallien mukaan säännöllisesti, mutta se ei täyttänyt EN-standardien vaatimusta.
Sillan heikoimmat osat olivat poikittaispalkkien päiden kiinnitysosat. Osat taipuivat auki, jolloin poikittaispalkit, telinetasot ja vanerilevyt putosivat alas. Vauriota edisti se, että kiinnitysosissa ei ollut lukituspultteja.
– Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sillan pitkittäispalkit, poikittaispalkit ja erityisesti poikittaispalkkien liitososat olivat selvästi liian heikot. Lisäksi sillan kokonaisstabiliteetti oli puutteellinen, koska sillasta puuttui pultteja ja eri suuntaisia jäykisteitä, Valonen kertoo.
Tutkinta jatkuu muun muassa perehtymällä siltarakentamista koskeviin määräyksiin, silta- ja telinerakentamisen käytäntöihin sekä pelastustoimiin. Tutkintaselostus suosituksineen valmistuu arviolta vuoden 2023 lopussa.